”Lohen kalastuksen täsmäsäätelyä olisi se, että vaadittaisiin kalastuksen täydellistä kieltämistä heikoimmassa kunnossa olevien jokien alueella.”

Kan­sain­vä­li­ses­ti ka­la­tuot­tei­ta on jo pit­kään ar­vioi­tu sen mu­kaan, ovat­ko ne kes­tä­väs­ti tuo­tet­tu­ja. Kes­tä­vyy­del­lä on kol­me perus­taa: eko­lo­gi­nen, so­siaa­li­nen ja ta­lou­del­li­nen.

Eko­lo­gi­ses­ti ka­la­tuo­te kat­so­taan kes­tä­väs­ti tuo­te­tuk­si, jos sen ka­las­tus ei uh­kaa it­se la­jia tai sen osa­kan­to­ja, ei­kä ka­las­tus­pai­ne ole niin kor­kea, et­tä se pie­nen­täi­si tu­le­via saa­lii­ta. Li­säk­si kan­sain­vä­li­sis­sä so­pi­muk­sis­sa ko­ros­te­taan si­tä, et­tei mui­ta la­je­ja saa esiin­tyä mer­kit­tä­vis­sä mää­rin tur­ha­na si­vu­saa­lii­na.

So­siaa­li­ses­ti ja ta­lou­del­li­ses­ti kes­tä­väs­sä ka­las­tuk­ses­sa ei käy­te­tä ta­lou­del­li­sia voi­ma­va­ro­ja tur­haan, vaan pää­oma käy­te­tään te­hok­kaas­ti, ei­kä uu­siu­tu­mat­to­man ener­gian käyt­tö ole liial­lis­ta. Troo­li­ka­las­tuk­ses­sa käy­te­tään uu­siu­tu­ma­ton­ta ener­giaa ka­lan saa­mi­sek­si pyy­dyk­seen, kun taas verk­ko- ja ry­sä­ka­las­tuk­ses­sa ka­la ui it­se pyy­dyk­seen ja vain ka­las­ta­jan liik­ku­mi­nen ve­sil­lä ai­heut­taa hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä.

Suo­mes­sa on ak­ti­voi­dut­tu ku­lut­ta­ja­va­lis­tuk­ses­sa. Se­kä Itä­me­ren luon­non­lo­hi et­tä vael­lus­sii­ka ovat jou­tu­neet WWF:n pu­nai­sel­le lis­tal­le, ja mo­net kaup­pa­ket­jut kiel­täy­ty­vät myy­mäs­tä näi­tä la­je­ja. Chi­le­läi­nen lo­hi on tuo­mit­ta­vam­pi tuo­te kuin nor­ja­lai­nen kas­va­tet­tu lo­hi, il­mei­ses­ti huo­non seu­ran­nan ja eri­lais­ten lää­ke­ai­nei­den käy­tön pe­rus­teel­la. Itä­me­res­sä tuo­tet­tu kir­jo­lo­hi on nä­kö­jään pa­rem­pi tuo­te kuin chi­le­läi­nen ja turk­ki­lai­nen, vaik­ka re­he­vöi­ty­mi­nen on oman Itä­me­rem­me eri­tyi­son­gel­ma. Pe­rus­teet ovat vai­keas­ti ym­mär­ret­tä­viä.

Ym­pä­ris­tö­jär­jes­töil­lä on kä­sis­sään vah­va ase, mut­ta se ei sai­si ol­la hau­lik­ko vaan mie­luum­min täs­mäa­se. Nyt on näh­tä­vis­sä, et­tä esi­mer­kik­si Suo­men­lah­den ja Saa­ris­to­me­ren is­tu­te­tut siiat jou­tu­vat käy­tän­nös­sä sa­maan boi­kot­tiin kuin muut­kin sii­ka­kan­nat. Sa­mal­la, kun am­mat­ti­ka­las­tuk­seen puu­tu­taan, ku­kaan ei ak­tii­vi­ses­ti esi­tä ra­joi­tuk­sia va­paa-ajan ka­las­tuk­seen.

Va­paa-ajan ka­las­tus kui­ten­kin vas­taa Suo­mes­sa pää­osin esi­mer­kik­si sii­tä, et­tä verk­ko­ka­las­tuk­sen si­vu­saa­lii­na saa­ta­vat me­ri­tai­me­net ovat huo­mat­ta­vas­ti uhan­alai­sem­mas­sa ti­lan­tees­sa kuin boi­kot­tiin jou­tu­neet lo­hi­kan­nat. Lo­hen ka­las­tuk­sen täs­mä­sää­te­lyä oli­si, et­tä vaa­dit­tai­siin ka­las­tuk­sen täy­del­lis­tä kiel­tä­mis­tä hei­koim­mas­sa kun­nos­sa ole­vien jo­kien alueil­la.

Li­säk­si on huo­mioi­ta­va, mil­lai­sen tie­don va­ras­sa tois­ten am­mat­tia voi­daan ra­joit­taa. Lo­hi­kan­to­jen tut­ki­mus on Suo­mes­sa laa­jaa ja huip­pu­ta­sol­la, mut­ta sa­maa ei voi sa­noa vael­lus­sii­ka­kan­to­jen tut­ki­muk­ses­ta. Tut­ki­mus­ta ei pal­joa ra­hoi­te­ta, ja tuo­rei­ta jul­kai­su­ja on vä­hän.

Am­mat­ti­ka­las­ta­jil­le ei siis tar­jo­ta edes teo­reet­tis­ta mah­dol­li­suut­ta tar­kas­taa si­tä, pe­rus­tuu­ko hei­dän am­mat­tin­sa ra­joit­ta­mi­nen kun­nol­li­seen tie­toon vai ei. Har­va am­mat­ti­ryh­mäm­me jou­tuu sal­li­maan vas­taa­van­lais­ta koh­te­lua.

Itä­me­ren ka­las­tuk­ses­sa on ylei­ses­ti ot­taen pal­jon vä­hem­män si­vu­saa­lis­on­gel­mia kuin muil­la maail­man me­ria­lueil­la. Itä­me­rel­lä ka­las­tus on myös ai­noa laa­ja­mit­tai­nen ta­pa saa­da ta­kai­sin edes osa niis­tä ra­vin­teis­ta, joi­ta sin­ne pääs­täm­me.

Mo­neen muu­hun am­mat­tiin ver­rat­tu­na pie­ni­muo­toi­nen ran­nik­ko­ka­las­tus on to­del­la kes­tä­vän elin­ta­van mu­kai­nen am­mat­ti. Esi­mer­kik­si maa­ta­lous eli vaih­to­eh­toi­nen ta­pa tuot­taa ra­vin­toa on ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­sil­taan ai­van eri luo­kas­sa kuin ka­las­tus.

Lo­hi­kan­to­jen ja siian­ka­las­tuk­sen sää­te­lys­sä on ky­se sii­tä, et­tä se­ka­ka­las­tus koh­dis­tuu uha­na­lai­siin, koh­tuul­li­ses­ti toi­meen­tu­le­viin se­kä is­tu­tet­tui­hin ka­la­kan­toi­hin. Jos näi­den kan­to­jen am­mat­ti­mai­nen ka­las­tus ase­te­taan yk­si­se­lit­tei­ses­ti boi­kot­tiin, on ky­syt­tä­vä myös, on­ko har­ras­tuk­sen­omai­nen ka­la­kan­to­jen tu­hoa­mi­nen meil­le in­nok­kail­le va­paa-ajan ka­las­ta­jil­le to­siaan­kin hy­vä har­ras­tus.

Sakari Kuikka kalastusbiologian professori vapaa-ajan kalastaja Helsinki

Lähde: Helsingin Sanomien mielipidepalsta 22.6 (Toim. huom. SAKL julkaisee poikkeuksellisesti tämän Kuikan kirjoituksen)