Kalojen ylämitat eivät enää sisälly maa- ja metsätalousministeriön esitykseen uudeksi kalastusasetukseksi. Alun perin ylämittaa suunniteltiin rasvaevättömälle järvilohelle, rasvaevälliselle taimenelle sekä kuhalle ja hauelle.
Myös saaliskiintiöitä koskevat rajoitukset ovat lieventyneet. Uuden luonnoksen mukaan vapaa-ajankalastuksessa sallittaisiin enintään yhden lohen ja rasvaevättömän järvilohen saaliiksi ottaminen kalastajaa ja vuorokautta kohti. Taimenen kalastus meressä pintaverkkopyydyksellä kiellettäisiin kokonaan.
Tammikuussa julkisuuteen lipsahtaneessa alustavassa asetusluonnoksessa rajoituksia oli myös kuhalle ja hauelle.
ETENKIN KUHAN alamitta jakaa nyt mielipiteitä.
Keskustelu on kalastusneuvos Eija Kirjavaisen mukaan tarpeen, sillä Suomen kuhakannat eivät ole useimpien lohikalakantojen tavoin uhanalaisia. Sen sijaan kuhien luontaisen lisääntymisen edistämiseksi ja kasvupotentiaalin hyödyntämiseksi kuhan asetuksessa olevalle alamitan nostolle on tarvetta.
Kalojen ylämitat eivät enää sisälly maa- ja metsätalousministeriön esitykseen uudeksi kalastusasetukseksi. Alun perin ylämittaa suunniteltiin rasvaevättömälle järvilohelle, rasvaevälliselle taimenelle sekä kuhalle ja hauelle.
Myös saaliskiintiöitä koskevat rajoitukset ovat lieventyneet. Uuden luonnoksen mukaan vapaa-ajankalastuksessa sallittaisiin enintään yhden lohen ja rasvaevättömän järvilohen saaliiksi ottaminen kalastajaa ja vuorokautta kohti. Taimenen kalastus meressä pintaverkkopyydyksellä kiellettäisiin kokonaan.
Tammikuussa julkisuuteen lipsahtaneessa alustavassa asetusluonnoksessa rajoituksia oli myös kuhalle ja hauelle.
”Nyt eri kalastusalueet ovat asettaneet erilaisia alamittoja kuhalle. Täytyy ottaa huomioon paikalliset erityispiirteet, sillä ei ole yksiselitteistä, että alamittaa pitäisi nostaa joka puolella”, Kirjavainen sanoo.
Kirjavaisen mukaan kuhan kohdalla näyttäisikin olevan tarvetta hoitosuunnitelman valmisteluun.
KUHALLE ESITETÄÄN asetusluonnoksessa vähintään 45 senttimetrin alamittaa sisävesissä ja 40 senttiä Suomenlahdella. Sen sijaan Suomenlahden ulkopuolisilla merialueilla, kuten Saaristomerellä, sovellettaisiin kuhan 37 sentin alamittaa vuoden 2018 loppuun.
Tammikuisessa versiossa todettiin, että Saaristomerellä alamittaa nostettaisiin asteittain niin, että se olisi 40 senttiä vuosina 2019–2020. Siirtymäkautta ministeriö perustelee kaupallisen kalastuksen turvaamisella.
Tutkijat ovat esittäneet vuosia kuhan alamitan nostoa ja verkkojen silmäkoon kasvattamista. Tämä nostaisi saalistasoa ja vakauttaisi kalakantaa. Saaristomerellä kaikki kuhat eivät nyt ehdi edes sukukypsiksi joutuessaan saaliiksi.
MINISTERIÖN Kirjavainen korostaa alueellisen säätelyn merkitystä myös ylämittojen kohdalla.
”Se, että ylämittoja ei ole asetusluonnoksessa, ei tarkoita sitä, ettei niitä lainkaan tarvittaisi. Kaikkia asioita ei kuitenkaan kannata laittaa asetukseen”, Kirjavainen sanoo.
Hän korostaa, että olosuhteet vaihtelevat eri puolilla niin paljon, että joistakin asioista on perustellumpaa säätää käyttö- ja hoitosuunnitelmassa. ”On otettava huomioon alueelliset ja paikalliset erityispiirteet.”
Pyyntimittojen tavoite on, että kalastettavaa riittäisi tulevaisuudessakin. Alamitan avulla turvataan kalojen kasvu sukukypsiksi. Ylämitta puolestaan säästäisi isot emokalat jatkamaan sukua.
KALASTUSASETUS liittyy kalastuslain kokonaisuudistukseen, joka on eduskunnan käsiteltävänä. Laki hyväksytään ensin ja asetus vuoden loppuun mennessä.
”Nyt keskitymme siihen, että saadaan laki läpi eduskunnassa ja voimaan vuoden 2016 alussa. Vasta sen jälkeen kalastusasetus tulee ajankohtaiseksi”, Kirjavainen korostaa.
Lähde: HS 18.2.2015