Talvi tuli talven aikaan. Helmikuun alkupuoli usein on talven kylmintä aikaa.
Meri sinnittelee avoimena leudon alkutalven ja viime kesän lämpöhalvauksen jäljiltä.
Selkämerellä vain lahdet ovat saaneet jääpeitteen, mutta avomeri on jäätön.
Ennustuksilla jotka toteutuvat on taipumus unohtua. Muistin virkistykseksi lainaan tähän marraskuun plokista pari lausetta. Ei tarvinne selitellä mitään.
”Luonnonmerkit näyttävät talvea, joten tämän leudohkon syksyn loppu tulee olemaan nopea vaihdos talveen sitten kun talven aika on. Helmikuun pakkasilla sitten tarkastellaan, olinko merkit tulkinnut oikein.”
Satelliittikuvista on helppo seurata miten jäätä muodostuu ja ajojäät liikkuu.
Jäätalvea tästä talvesta ei tullut. Uutta jäätä muodostuu olosuhteiden niin salliessa vielä kuukauden päivät. Lopputalvesta muodostunut jää on herkempää sulamaan keväällä, sillä aurinko on korkealla päivisin ja haurastuttaa muodostuvan jään rakennetta sekä merivedestä syntyvä uusijää sisältää suolaa. Suola poistuu jäästä parin kuukauden kuluessa, joten joulukuussa syntynyt jää ei sisällä suolaa. Vähäinen määrä nuorta jäätä tarkoittaa aikaista avovesikauden alkua. Nyt näyttää todennäköiseltä, että maaliskuun lopulla päästään rannastamme aloittamaan kalastus.
Kalanpyynnistä on nyt vietetty vapaata ja pyydys- sekä huoltotöitä tehden. Aika kuluu joutuin valmistautuessa tulevaan kauteen.
Korona on nyt ollut läsnä vuoden päivät. Toivottavasti rokotukset saadaan kunnolla käyntiin, että loppuisi tämä epävarmuus.
Suoramyyntiä harjoittavalle kalastajalle korona-aika ei ole kalanmyyntiä vähentänyt, päinvastoin. Laadukkaalle lähikalalle on kysyntää. Kalan hinta muodostuu oikeudenmukaisemmin kun ei olla tuottajaa kurjistavan keskusliikejärjestelmän armoilla.
Tarjous- ja hintakilpailua käyvä vähittäiskauppa on sokaistunut yleistämään kuluttajat köyhiksi reppanoiksi, jotka valitsevat ruokaostokset vain alimman hinnan mukaan laadun kustannuksella. Kokonaan on unohdettu, että yli puolet kuluttajista on taloudellisesti asemassa jossa elintarvikkeiden hinta on sivuseikka. Laatua, hyvälle maisuvaa ja lähellä tuotettua halutaan. Selvää on, ettei pienet käsityöllä ja tunteella toimivat pikkuyrittäjät mitenkään voi pärjätä hintakilpailussa. Alkuperä pitää kuluttajan todentaa ja ostamalla lähituottajalta se onnistuu.
Kauppa ja elintarviketeollisuus ovat tämän huomanneet ja korostavat kotimaisuutta.
Kotimaisuus ei kuitenkaan tarkoita kotimaisia raaka-aineita vaan soppa muuttuu kotimaiseksi, kun se keitetään Suomessa ulkomailta tuoduista raaka-aineista.
Kuluttajan vastuu kasvaa kun kaupan moraali laskee.
”Miesmuisti” on omalaatuinen käsite. Sitä joko on tai sitten ei, mutta sen kesto on muuttumassa todella lyhyeksi. Useat ovat minulle todenneet kuluvan talven lumista, että on mukavaa kun monen lumettoman talven jälkeen on taas lunta. ”Kun nykyään ei enään ole lunta talvisin”.
Totta on, että talvi 2020 oli lumeton, mutta ei muisteta että 2019 lunta oli ”enemmän kuin tarpeeksi”.
Laitan vielä kuvan tammikuulta 2019 meidän pihalta, niin ei tarvitse vänkäämään ruveta oliko silloin luminen talvi vai ei.
HjS
