Tausta
Kalatalouden muutos on osa yhteiskunnan rakennemuutosta. Aiemmin lähikalan toimittaja tunnettiin ja pyyntivedet olivat kuluttajien tiedossa. Tänään yhteys ruuan ja tuottajan välistä on kadonnut tai se on useimmille hankalasti hahmotettavissa. Rannikollamme toimii kuitenkin ammattikalastajia ja kalastusperinteen merkit ovat edelleen näkyvissä kalastajien käytännöissä, Selkämeren maisemassa ja saarten ja vedenalaisten matalikoiden nimistössä. Ammattikalastajien määrän nopean vähenemisen ja kalastuksen tekninen muutoksen myötä tämä tietämys uhkaa hävitä. Tämän hankkeen tavoitteena on kerätä materiaalia, joilla nykyaikaisten kalastajien ja paikallisyhteisöjen yhteys menneeseen pyritään palauttamaan.
Kalastus on myös tärkeä osa rannikon maisemaa, ja hankkeen aikana käynnistetään eri toimijoiden välinen yhteistyö jolla tallennetaan ja esitellään Selkämeren kansallispuiston kalastuskulttuuria luonnonarvojen rinnalla. Tämä on koko rannikon yhteinen tehtävä ja haaste.
Kalastuskulttuuri on olennainen osa Selkämeren ympäristöä
Selkämeren rannikko on ollut koko kalastuksen historian ajan tärkeä osa maakuntien elintarvikehuoltoa ja pitkiä jaksoja merkitys on ollut myös valtakunnallinen. Hyvistä kalavaroista johtuen Selkämeri on ollut monen eri pyyntimuodon syntymisen ja kehityksen kannalta tärkein alue Suomessa. Ensimmäiset pelkästään ammattikalastuksesta eläneet henkilöt ovat asuneet täällä, ja ammattikalastuksesta tuli kymmeniksi vuosiksi myös merkittävä yhteiskunnallinen tekijä, ei yksinomaan maakunnallisena, vaan koko maan kattavana jakeluverkostona. Rannikon silakankalastuksen merkitys korostui maailmasotien aikana.
Tänä päivänä kalastuksen historia näkyy vielä Selkämeren rannikon ja saariston luonnossa ja maisemassa. Kun Selkämeren kansallispuisto vuonna 2011 perustettiin, olikin luonnollista, että ensimmäistä kertaa kansallispuiston perustamistarkoituksiin nostettiin alueen luonnon ja kulttuuriperinnön suojelun ja hoidon rinnalle myös ammattikalastuksen jatkuvuuden turvaaminen. Kun kalasto ja kalastus ovat muokanneet oleellisesti rannikon maisemaa, ovat myös tämän historian merkit arvokas osa kansallispuiston erityispiirteitä.
Kalastuselinkeinon, kansallispuiston ja kulttuurilaitosten välinen yhteistyö
Selkämeren Ammattikalastajat ry on Suomen Ammattikalastajaliiton aluejärjestö, jonka tehtävänä on edistää ammattikalastuksen ja ammattikalastajien asemaa. Yhdistys on aktiivisesti mukana keskustelussa meren, kalakantojen ja rannikon kulttuurin säilyttämiseksi. Se on järjestänyt viime vuosina useita yleisötapahtumia, joissa on tuotu näitä aiheita esille. Suomi Areena on ollut yksi tärkeimmistä foorumeista. Tapahtumapäivät ja osallistuminen kansalaiskeskusteluun on noussut tärkeäksi osaksi ympäristökasvatustyötä, jota yhdistys ja sen aktiiviset kalastajat ovat toiminta-alueellaan tehneet.
Metsähallitus hoitaa ja hallinnoi Suomen kansallispuistoja, niin myös Selkämeren kansallispuistoa. Metsähallitus on tutkinut kalamajojen historiaa ja rakennusperinnön muutosta ammattikalastuksen vähentyessä sekä ohjannut niiden säilyttävää korjausta yhteistyössä paikallisten kanssa aiemmin muun muassa Merenkurkun saariston kalastustukikohdissa. Alueelta kalamajojen korjausohjeeksi tehty Sofia Kellarin kaksikielinen arkkitehtuurin diplomityö Kivinen, karu ja koruton – Merenkurkun kalastuspaikat (Stenig, karg och okonstlad – Fiskelägena i Kvarkens skärgård) palkittiin ilmestymisvuonna Oulun yliopiston parhaana arkkitehdin diplomityönä sekä vuonna 2013 Oskari Vilamon rahaston stipendillä.
Parhaillaan käynnissä olevassa, Metsähallituksen hallinnoimassa ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa Selkämeren luonnonhoidon ja kulttuuriperinnön hoidon suunnittelu ja toteutus -hankkeessa (SeLuKu), Metsähallitus kunnostaa vuonna 2014 yhden tällaisen kalamajan Porin edustalla kaikille avoimeksi käyntikohteeksi. Kunnostuksen tavoitteena on sekä maisema-arvojen säilyttäminen että kulttuuriperinnön säilyttäminen ja esittely.
Satakunnan Museo toimii Satakunnan alueen maakuntamuseona. Se tallentaa ja tuo esille Porin ja koko maakunnan kulttuuri- ja luonnonperintöä. Museo toimii alueellaan antikvaarisena asiantuntijana ja vastaa kulttuuriympäristön hoidon ja suojelun viranomaistehtävistä. Museon tehtäviin kuuluvat myös kulttuuriperintöopetus ja ympäristökasvatus.
Tavoitteet
Hankkeen päätavoite on suomalaisen kalastuskulttuurin elämyksellinen esittely. Alueella liikkuu kasvava joukko mökkiläisiä, veneilijöitä, vapaa-ajan kalastajia ja luontoharrastajia, joilla ei ole helposti saatavilla tietoa alueen elinkeinohistoriasta tai sen vaikutuksesta maisemaan. Monipuolisesti ja laadukkaasti esitelty kulttuuriperintö lisää Selkämeren kansallispuistoon tutustuvien henkilöiden kiinnostusta alueeseen, ja luo maisemalle ja sen rakenteille uusia merkityksiä. Näiden merkitysten kautta merellisen ekosysteemin, siihen yhdistyvän ihmistoiminnan ja niiden yhdessä muodostaman kokonaisuuden ymmärrys paranee.
Yhdistämällä nykyiset toimintamallit perinnetiedon esittelyllä aikaan, jolloin kala ja kalastaja olivat arvostettu osa meriympäristöä, voidaan korjata nykyihmisen katkennutta kontaktia ympäristöön ja sen tarjoamaan lähiruokaan. Samalla lisätään ammattikalastuksen arvostusta, joka tukee kalastuksen kestävää kehitystä.
Edellä mainitun saavuttamiseksi taltioidaan eläkkeelle siirtyneiden ammattikalastajien perinnetieto, arkistoidaan se myös myöhempää käyttöä varten, ja julkaistaan keskeiset osat ympäristökasvatuksellisena aineistona. Hankkeen toteutusalue on Selkämeri, mutta täältä saatava tieto on käyttökelpoista koko maan kalastusperinnettä ajatellen.
Hankkeessa haastatellaan myös uuden polven ammattikalastajia heidän näkemyksiensä taltioimiseksi ja ammattikalastuksen haasteiden ja mahdollisuuksien avaamiseksi. Erityisesti näiden haastattelujen avulla tuodaan esiin kalastajien näkemyksiä kalastuksen ja kalaston tilasta, sekä lähikalan ekologisuudesta ja kalastuksen kestävyydestä.
Hanke toteuttaa mahdollisimman konkreettisella ja mielenkiintoisella tavalla ympäristökasvatuksen perusajatusta luontosuhteen ja oman identiteetin vahvistamisesta. Samalla tulee esille erilaisia tapoja toimia luonnon ehdoilla. Aikaisemmin ympäristön ja kalastuskulttuurin välisiä vahvoja yhteyksiä ja vaikutuksia ei ole tuotu ympäristökasvatuksessa samalla tavalla esille, vaan asiat on nähty toisistaan erillisinä. Selkämeren kansallispuisto, jonka arvoissa kalastus on vahvasti nostettu esiin, avaa mahdollisuuden kokonaisvaltaisempaan ympäristökasvatukseen, jonka merkitys ulottuu koko maahan.
Päätavoitteen lisäksi lisäarvoa syntyy siitä, että hankkeen sivutuotteena syntyy uudenlaista yhteistyötä kalastuskulttuurin tiimoilta, mikä puolestaan voi johtaa uusiin laajempiin yhteistyöhankkeisiin. Yhteistyömallia voidaan hyödyntää kaikilla tasoilla: niin paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin.
Kohderyhminä ovat Selkämeren kansallispuiston kävijät ja potentiaaliset kävijät, jotka voivat olla sekä lähialueen asukkaita ja erilaisia ryhmiä että koti- ja ulkomaalaisia matkailijoita, sekä koululaiset, opettajat ja tiedotusvälineet. Lisäksi kohderyhmiksi voidaan lukea valtakunnallisesti opetusalan lisäksi myös muut toimijat, jotka omassa työssään tekevät ympäristökasvatustyötä ja voivat hyödyntää hankkeen tuottamia ainesitoja. Verkkoaineiston ja tiedotusvälineiden kautta välillisenä kohderyhmänä ovat kaikki suomalaiset. Hanke toteutetaan 1.1.2014 – 31.12.2015.
Yhteistyö
Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Metsähallituksen, Suomen Ammattikalastajaliiton ja Satakunnan Museon kanssa. Näiden organisaatioiden asiantuntemus materiaalin käytön optimoimiseksi otetaan huomioon alusta saakka. Tulosten esittely Selkämerellä ja niiden laajentaminen valtakunnallisiksi, etenkin muihin merikansallispuistoihin ja rannikkoalueille, on Metsähallituksen ydinosaamista. SAKL:n kautta saadaan kalastuskulttuurin sisällölliset asiat laajemmin hallituksi, ja Satakunnan Museo saa ohjattua syntyneen historiatiedon kaikkien käyttöön.
Selkämeren Ammattikalastajat ry on pitkään toiminut yhteistyössä Paapuuri Oy / Markku Saihan kanssa. Yritys on erikoistunut kalatalouden mediapalveluihin, ja on toteuttanut useita näyttelyitä ja painotuotteita Saihan kuvamateriaalista. Saiha sai tänä vuonna Valtion Tiedonjulkistamispalkinnon.
Aktiivisten kumppanien ohella hanke haastaa mukaan myös:
- koulut ja opetusalan verkostot ja luontotalo Arkin
- yhdistykset kuten Selkämeren kansallispuiston ystävät ry, Biologian ja maantieteen opettajien liitot BMOL ry, Historian opettajien liitto HYOL ry
- Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
- kalastusalueorganisaatiot
- Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
- alueen kunnat ja ELY-keskukset
