Venäjän vastapakotteiden vaikutukset alkavat vähitellen paljastua tutkijoille ja yrittäjille. Elintarviketeollisuusliitosta ETL:stä arvioidaan, että Venäjän vientiin tarkoitettu norjalainen lohi löytää tiensä suomalaiskauppoihin syksyllä. Tämä tarkoittanee lohen polkuhintamyyntiä Suomessa.
· Venäjän vastapakotteiden suorat vaikutukset alkavat hahmottua Suomessa. Kovinten ne kohtelevat elintarviketeollisuudessa maidonjalostajia.
Elintarviketeollisuusliitosta ETL:stä kuitenkin arvioidaan, että välittömien vaikutusten sijasta välilliset vaikutukset vaikuttavat Suomeen laajemmin.
Esimerkki välillisistä vaikutuksista on Norjan lohen tarjonnan lisääntyminen suomalaiskaupoissa, kun maa joutuu etsimään vastapakotteiden takia uusia markkinoita kaloilleen.
ETL:n toimialapäällikkö Anna Vainikainen pitää todennäköisenä, että norjalaiset pyrkivät viemään kalaa kaikille mahdollisille markkinoille.
– Raaka-ainemäärät ovat niin suuria Norjassa, että me olemme varmasti yksi markkina-alue. Ihme olisi, jos näin ei kävisi, Vainikainen sanoo.
Vainikainen ei vielä osaa arvioida, kuinka paljon kuluttaja voi säästää syksyllä kalatiskillä. Toimialapäällikkö kuitenkin ennustaa, ettei syksyllä voi välttyä tarjousmainoksilta.
Kuluttajat säästävät, yritykset irtisanovat
Elintarviketeollisuusliitto kuvaa norjalaisten kalojen vyörymistä Suomeen sanalla ”markkinahäiriö”. Monille elintarvikeyrityksille polkuhintamyyminen tarkoittaa tulojen vähentymistä.
– Jos joudutaan myymään niin, ettei tuotantokustannuksia saada katettua, niin se ei ole järkevää liiketoimintaa, Vainikainen sanoo.
Tämä voi pahimmillaan tarkoittaa sitä, että työntekijöitä irtisanotaan kilometritehtaalle. Vaikutukset tosin riippuvat paitsi pakotteiden kestosta mutta myös siitä, minne markkinoille ylijäämälohen vientiä keskitetään.
Suomalaisia työntekijöitä suojelee se, että kansainvälisillä markkinoilla on tähän asti ollut hieman enemmän kysyntää kuin tarjontaa Norjan lohesta.
Markkinoilla spekuloidaan myös sillä, käyttävätkö norjalaiset hyödykseen kalankasvattamojaan Chilessä. Kun Norjasta ei saa viedä lohta Venäjälle, norjalaiset saattavat kierrättää kalansa Chilen kautta venäläisten lautasille.
Kapasiteettia Chilessä riittää, sillä norjalaiset vievät maasta hieman alle 250 miljoonaa kiloa lohta. Norjassa kasvatus on eri mittaluokassa, sillä siellä sama luku on noin 1 200 miljoonaa kiloa.
Näistä tekijöistä huolimatta suomalaisten elintarvikeyritysten on varauduttava norjalaisen kalan tulemiseen markkinoille. Eivätkä suomalaiset kalankasvattajat ole ainoat kärsijät.
– Lohi on yksi eläinproteiinin lähde muiden joukossa ja näin tämä heijastuu muille toimialoille myös, Vainikainen sanoo.
Tosin sanoen halpa lohi voi ohittaa kuluttajan päivällislautasella jauhelihan, jolloin myös lihanjalostajat kärsivät tarjonnan lisääntymisestä.
Lähde: Yle 21.8.2014
