Liiton hallitus piti perinteisen kaksipäiväisen kesäkokouksensa 12.–13.8 Naantalissa.
Asialista oli taas kerran pitkä ja painava. Listalla oli toisaalta järjestön organisaatiota koskevia asioita ja toisaalta laajoja kalastuspoliittisa kysymyksiä. Hallitus päätti muun muassa, ettei erillistä työvaliokuntaa valita vuodelle 2011, vaan tilalle voidaan tarpeen mukaan valita asiamiehiä tai työryhmiä huolehtimaan erityisistä aihealueista. Menettelytapaa on jo viime vuoden aikana kokeiltu lohikysymyksessä. Hallitus tutustui myös jäsenkyselyyn ja totesi, että jäsenten tyytyväisyys edunvalvontaan on vähän heikentynyt, mutta tiedotukseen ollaan yhä tyytyväisiä. Kyselyssä silmään pistävä oli jäsenten kasvanut tyytymättömyys RKTL:n toimintaa kohtaan, joka varmaan aika pitkälle johtuu RKTL:n toimintaan lohiasiassa. Jäsenmaksutilanne tänä vuonna on kehittynyt suotuisasti, mutta jatkossa on monta epävarmuustekijää. Hallitus ei sen takia tässä vaiheessa tehnyt päätöksiä liiton toimiston jatkosta 31.12.2011 jälkeen.
Ammattikalastajien kannalta syksyn kiintiöpäätökset seuraavalle vuodelle ovat aina tärkeitä. Hallitus keskusteli pitkään ICES:n kanta-arvioista ja käsitteli omaa kantaansa Itämeren neuvoa-antavan toimikunnan (BS RAC) suositusten pohjalta. Useassa puheenvuorossa esitettiin huoli pelagisen kalastuksen tilanteesta ensi vuonna. ICES esittää rajuja leikkauksia kilohailikiintiöön sekä pääaltaan, Saaristomeren ja Suomenlahden silakkakiintiöön. Pieni kilohailikiintiö uhkaa myös kalastusta Pohjanlahdella, jossa silakkakanta on hyvin vahva. Keskustelun jälkeen päädyttiin tukemaan BS RAC:n suositusta vuoden 2012 kiintiöiksi, jotka poikkeavat osin ICES:n suosituksista. Pohjanlahden silakan osalta kuitenkin todettiin, että Perämeri on myös huomioitava Pohjanlahden kiintiössä. BS RAC:n lohityöryhmä käsittelee vielä erikseen lohikiintiöitä elokuun aikana, joten niihen ei otettu lopullista kantaa.
EU-komission esitys yhteisön uudeksi yhteiseksi kalastuspolitiikaksi annettiin heinäkuussa ja käsittely jatkuu nyt EU-parlamentissa ja neuvostossa. Hallitus kävi keskustelua liiton alustavasta kannasta maa- ja metsätalousministeriön lausuntoa varten. Odotetusti komission esitys yksikkökohtaisista siirrettävistä kiintiöistä yli 12 metrisille aluksille herätti eniten keskustelua.
– Esitettiin puheenvuoroja sekä puolesta että vastaan, hallituksen puheenjohtaja Olavi Sahlstén sanoo. Pienet alukset ja äsken aloittaneet alukset näkevät riskejä järjestelmässä. Tuotiin myös esille, että järjestelmä voi johtaa siihen, että kalastus keskittyy yhä enemmän harvoille aluksille. On myös vaarana, että kiintiöt valuvat Suomen ulkopuolelle. Toisaalta, omat kiintiöt helpottaisivat suunnittelua ja kiintiöillä on rahallista arvoa. Periaatteellinen muutos on kuitenkin joka tapauksessa todella suuri.
– Hyvin pitkälle päädyttiin tukemaan Suomen esittämää kantaa heinäkuun ministerineuvostossa, Sahlstén toteaa. Mielestämme siirrettävien järjestelmän hyviä ja huonoja puolia tulisi selvittää todella tarkasti.
Komissio oli valmistelun aikana luvannut toimia pienimuotoisen kalastuksen edistämiseen, mutta tässä vaiheessa ei ainakaan tästä ole merkkejä.
– Mitä aiotaan tehdä rannikkokalastuksen edistämiseksi, rannikkokalastajaHeikki Eskelinen kysyikin ja piti esitystä tältä osin hyvin puutteellisena.
Kalastaja Heikki Eskelinen
Tilannekatsauksen yhteydessä hyljesietopalkkioiden maksatusaikataulu ja määrärahojen riittämättömyys aiheutti kysymyksiä. Palkkioiden käsittely on tänä vuonna pahasti myöhässä. Todennäköisesti joudutaan myös leikkaamaan palkkioita rajusti määrärahojen vähyyden vuoksi.
– Järjestelmän rakennetta on todennäköisesti muutettava, Sahlstén toteaa. Tämä tulee käsittääkseni ajankohtaiseksi rakenneohjelma väliarvioinnin yhteydessä nyt syksyllä.
Lopuksi tuotiin myös esille tarve koulutukselle.
– Kalastusaluksen päällikön kurssi olisi saatava käyntiin syksyn aikana ja myös turvallisuuskoulutukselle on aluksilla tarvetta. Tarvitsemme pätevyyksiä omaavaa työvoimaa, toteaa troolikalastaja Tommi Lindroth.
Kipparit neuvottelevat
Hallitus antoi myös vihreää valoa toimille, jotka tähtäävät rannikkokalastuksen mahdolliseen sertifiointiin. Rannikko- ja sisävesikalastuksen elinatarvikelaadun riskiprofiilia selvitetään parastaa aikaa erillisen hankkeen avulla ja siinä yhtenä tavoitteena on hyvien toimintaohjeiden laatiminen rannikkokalastukselle. Sertifiointiajatuksessa on myös taustalla Ruotsissa oleva Närfiskat-merkki ja Tanskassa laadittu ”Kodeks” kalastukselle.
Liitto muisti myös liiton hallituksen pitkäaikaista jäsentä ja varapuheenjohtaja Lena Talvitietä liiton numeroidulla taululla nro 4. Kokous sujui hyvässä hengessä, kuten aina. Erityistä huomiota herätti illallispöydän äärellä, että hallituksen keski-ikä tässä kokoonpanossa on harvinaisen alhainen, ainoastaan 43 vuotta kun tilastoitu ammattikalastajien keski-ikä on vajaat 51 vuotta!
Hallituksen päätökset verkkosivuilla kohdassa Liitto / Hallituksen päätökset.
Lena Talvitietä muistettiin taululla
