SAKL on kysynyt puolueiden EU-vaaliehdokkailta vastauksia muutamaan kalastusta koskevaan kysymykseen (yksi ehdokas/puolue). Kysymyksiin ovat vastanneet Suomen Keskustan, Kansallisen Kokoomuksen, Suomen Sosiaalidemokraattinen puolueen ja Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokkaat.
SAKL kehottaa jäseniä äänestämään ja vaikuttamaan kalastusasioihin myös tätä kautta.
Kysymykset olivat:
- Miten EU voi edistää Itämeren tilan parantumista (vaikuttavia tekijöitä ja riskejä esim. rehevöityminen, vierasaineet, öljyonnettomuudet jne.)?
- Miten voidaan turvata, että Suomen kalastuselinkeinon ja Itämeren erityisolosuhteet huomioidaan Euroopan Unionin päätöksenteossa?
- Jos sinut valitaan parlamenttiin, miten vaikutat siihen, että Suomen kalastuselinkeinon toimintaedellytykset parantuvat ja kotimaisen luonnonkalan saanti kuluttajille turvataan?
Ruotsalaisen kansanpuolueen Christina Gestrinin vastaukset:
- EU:n on otettava kokonaisvastuu Itämeren tilan parantamiseksi. EU:n Itämeristrategia on tärkeä työväline työn edistymisen kannalta. Ainoastaan EU:n yhteisellä ympäristöpolitiikalla voidaan saada aikaan tehokkaita tuloksia. Tämä edellyttää yhteistyötä Venäjän kanssa. Itämeren rehevöityminen on saatava kuriin kuten myös vierasainepäästöt. Päästöt uhkaavat kalan asemaa terveellisenä elintarvikkeena, sillä kuluttajat ovat nykyään hyvin tietoisia ympäristö- ja terveellisyysnäkökulmista. Konkreettiset toimenpiteet johtavat tuloksiin. Esimerkiksi Venäjän jätevesipuhdistamoiden toiminnan parantuminen on parantanut Itämeren veden laatua. Kaikki toimenpiteet, joilla voidaan vähentää öljyonnettomuusriskejä Itämerellä, pitäisi myös käyttää. Yksi keino on valvoa ja ohjata Itämeren liikennettä.
- Parlamentin näkökulmasta on oikeastaan olemassa kaksi kanavaa. Euroopan parlamentin edustajalla on parlamentissa mahdollista tuoda esille Suomen intressit. Sen lisäksi meppi voi myös aikaisessa valmisteluvaiheessa olla yhteydessä virkamiehiin. On myös tärkeää pitää yhteyttä Suomen viranomaisiin ja poliitikkoihin sekä elinkeinoon. Suomen on tehtävä aktiivisesti yhteistyötä muiden EU:n Itämerivaltioiden kanssa. Uusi yhteinen kalastuspolitiikka on johtanut siihen, että kalastuspolitiikasta on tullut alueellista. Nyt meidän tulisi hyödyntää tätä elementtiä. Uusi yhteistyöelin, BALTFISH, on luoto. Suomen tulisi osallistua sen toimintaan rakentavasti, jolloin voimme luoda sellaisia kalastussääntöjä ja kiintiöratkaisuja, jotka sopivat Itämerelle ja meidän kalastuksellemme.
- Suomalainen kalastuselinkeino tekee tärkeää työtä. Se tuottaa lähiruokaa kuluttajillemme, kalaraaka-ainetta muille asiakkaille, luo työpaikkoja ja poistaa kaiken lisäksi paljon fosforia ja typpeä vesistöistä. Minun tehtävänäni on luoda ammattikalastajille ja koko elinkeinolle sellaiset toimintaedellytykset, jotka mahdollistavat kalastuksen ja tekevät työstä kannattavaa. Tämä edellyttää toimivia sääntöjä ja kestäviä kiintiöitä sekä hylje- ja merimetsokantojen tasapainottamista. Kannattava elinkeino kiinnostaa ja houkuttelee perustamaan uusia yrityksiä, joita tarvitsemme kipeästi. Minulla on hyvät verkostot muihin pohjoismaihin ja Itämeren valtioihin Pohjoismaiden neuvoston ja Parlamentaarisen Itämerikonferenssin (BSPC) myötä. Laajat kontaktiverkostot ovat hyödyksi Itämeren ympäristölle ja suomalaisen kalastuselinkeinon edistämiseksi. Olen myös Nylands Fiskarförbundin puheenjohtaja.