Valtion säästöleikkurit iskevät ELY-keskusten ja TE-toimistojen toimintaan lähivuosina rajusti. Menoista on karsittava yli 50 miljoonaa euroa.
Menoleikkausten vuoksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävät harkitaan uudelleen. Myös työ- ja elinkeinotoimistojen toiminta otetaan suurennuslasin alle. Alueellisten keskusten määrä ei kuitenkaan vähene.
Toimintakuluista noin 80 prosenttia tulee henkilöstömenoista. Vuoteen 2016 mennessä ELY-keskusten menoista on puserrettava pois 32 miljoonaa euroa ja TE-toimistoista 22 miljoonaa euroa.
Tehtävien uudelleen arvioinnilla pyritään kartoittamaan toiminnot, joista ei voida luopua. Esimerkiksi rakennerahastovarojen ja yritystukien maksatusta ei voida vaarantaa eikä kaivostoiminnan valvontaa heikentää.
Paperit työllistävät
Osaa tehtävistä voitanee hoitaa tehokkaammin keskittämällä niitä tiettyihin ELY-keskuksiin kuten kaivososaamista Pohjois-Suomeen. Jo aiemmin on keskitetty muun muassa liikenteen asiakaspalvelut Pirkanmaan ja työ- ja elinkeinopalvelut Etelä-Savon ELY-keskuksen hoidettavaksi.
Työ- ja elinkeinoministeriössä arvioidaan että osa tehtävistä voisi sujua ripeämmin kunnissa tai asiakkaiden avustuksella. Nykyisin paljon työtä aiheuttaa hakemusten käsittely paperilla. Sähköisen hallinnon avulla asiakas voisi itse tehdä hakemuksia ja antaa lisätietoja.
Tuhansia työntekijöitä
Suomessa on 15 ELY-keskusta, joissa työskentelee kussakin 100-400 työntekijää. ELY-keskusten ja TE-toimistojen työntekijöiden määrä kohoaa yhteensä noin 8 000 työntekijään.
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli ELY-keskusten ja TE-toimistojen tilannetta maanantaina. Asiaan palataan lokakuussa kun selvitysmieheksi kutsuttu Rauno Saari raportoi työn etenemisestä.
Lähde: Yle 18.6.2012