Myrkylliset levät ovat tuhonneet suuren osan Chilen kalan tuotannosta ja saaneet lohen hinnan nousuun kaikkialla maailmassa. Chile on maailman toiseksi suurin lohentuottaja Norjan jälkeen. Suomalaiset kalankasvattajat puolestaan hyötyvät hintojen noususta.
Sääilmiö El Niño lämmittää merta Chilessä, tavallista lämpimämpi meri saa myrkylliset levät vauhtiin ja tulokset näkyvät maapallon toisella puolella, E. Erikssonin kalatukussa Itä-Helsingissä.
Myrkkylevän odotetaan tuhoavan tänä vuonna jopa viidenneksen Chilen lohituotannosta. Chile on maailman toiseksi suurin lohentuottaja.
– Kun tavarasta on pulaa, niin hinnat nousevat, tietää kalatukku E. Erikssonin myyntipäällikkö Matti Karvonen.
Lohi on pörsseissä liikkuva maailmanmarkkinatuote. Sen tukkukilohinta lähti nousuun syksyllä runsaasta neljästä eurosta ja liikkuu nyt kuuden tai jopa seitsemän euron nurkilla.
– Hinta tulee nousemaan edelleen. Tämän viikon luvut kertovat, että Norjan lohi on nyt yli 30 prosenttia kalliimpaa kuin vuosi sitten, sanoo Karvonen.
Norjan kruunuissa käytävä pörssikauppa on hinnoitellut lohen tänä vuonna jopa yli 50 prosenttia kalliimmaksi syksyyn verrattuna. Tilasto kertoo kehityksen yhden viikon keskihintoina.
Norja on lohen suurin tuottaja maailmassa. Viime vuoden kalataudit ovat leikanneet sen tuotanto-odotuksia. Nyt Chilen tuotannon romahtaminen lisää hintapaineita entisestään, varsinkin kun kalan kysyntä maailmassa on yhä nousussa.
Karvonen ei muista nähneensä koskaan ennen näin nopeaa hinnan nousua. Kalatukulle raaka-aineen kallistuminen on huono uutinen, jos esimerkiksi lounasravintolat alkavat vähentää listoiltaan kalapäiviä.
Kirjolohi voittaa
Sen sijaan suomalaiset kalankasvattajat eivät yhtään harmittele kallistuvaa tuontitavaraa. Se antaa mahdollisuuksia nostaa kirjolohenkin hintaa, laskee Kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Anu-Maria Sandelin.
Hän uskoo, että vielä ei tarvitse pelätä kuluttajienkaan säikähtävän hinnannousua.
– Toistaiseksi suomalainen kirjolohi on ollut aika halpaa. Enkä usko, että kuluttaja ihan äkkiä vaihtaa johonkin toiseen tuotteeseen.
Suomessa kalankasvattajat tienaavat kalakilosta puolet norjalaisiin verrattuna. Kirjonlohen kysyntä on kuitenkin kasvussa ja tuotannon pitäisi seurata mukana. Vesiviljely on listattu hallitusohjelmassa yhdeksi valtion kärkihankkeeksi.
– Meillä on tavoitteena, että Manner-Suomessa tuotanto pystyttäisiin kolminkertaistamaan vuoteen 2022 mennessä.
Sandelin vakuuttaa, että tuotannon lisääminen onnistuu ilman ympäristöhaittoja uusien ruokintatapojen ansiosta. Kalankasvatuksen fosforipäästöt ovatkin laskeneet selvästi vuoden 1990 tasosta.
Chilen leväongelmien odotetaan vaikuttavan ainakin tämän vuoden. Globaali tarjontasokki sanelee myös suomalaisen kasvattajan kalaonnea.
Lähde: Yle 20.3.2016
