Kestävää vesiviljelyä edistävä kansainvälinen Aquabest-hanke on etsinyt kolmen vuoden aikana ratkaisuja Itämeren alueen kalankasvatukseen. Hanke on muun muassa kehittänyt viljelytekniikkaa, selvittänyt uusien tuotantolaitosten sijaintia ja vaikuttanut toimintaa ohjaavaan lainsäädäntöön. Lähtökohtana on ollut ajatus, että kun Itämeren kalankasvatuksen ongelmat ovat yhteisiä, myös ratkaisut ovat yhteisiä. Aquabest-hanketta koordinoi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.
Kalankasvatusta voidaan ohjata alueille, joissa ristiriidat muiden toimijoiden kanssa ovat mahdollisimman pienet, mutta olosuhteet kalankasvatukselle suotuisat. Ruotsin Jämtlannista tunnistettiin 10 uutta paikkaa kalankasvatukseen. Toteutuessaan nämä laitokset moninkertaistaisivat Ruotsin tuotannon.
– Tärkeintä sijainninohjauksessa on ottaa sidosryhmät mukaan suunnitteluun alusta lähtien kuten Ruotsissa tehtiin. Jatkossa sijainninohjauksen tulee saada virallinen ja sitova asema osana merialueiden käytön suunnittelua, korostaa hankkeen koordinaattori Jouni Vielma Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta.
Aquabest on vaikuttanut erityisesti Suomessa ja Ahvenanmaalla meneillään olevaan ympäristölainsäädännön uudistukseen. Hankkeessa on tehty konkreettisia ehdotuksia luvan hakemisen ja luvan uusimisen muuttamisesta hallinnollisesti kevyemmäksi. Lainsäädännössä huomiota tulee kiinnittää myös suurempiin kokonaisuuksiin. EU:ssa jo Itämerenkin maiden välillä kalankasvatusta koskevia direktiivejä sovelletaan eri tavoin. Tulevaisuudessa direktiiveistä tarvitaan yhdenmukaiset tulkinnat.
Kalankasvatus nousi agendalle
Tanskassa on pitkäaikaista kokemusta kiertovesiviljelystä. Aquabest kurssitti eri maista tulleita kalankasvatuksen asiantuntijoita uusimman tekniikan hyödyntämisestä ja käyttöönotosta. Hankkeessa tanskalaista kiertovesitekniikkaa vietiin muun muassa Valko-Venäjälle. Tanskalaiset partnerit kehittivät myös teknologiaa, jolla kiertovesikasvatuksen typpipäästöjä voidaan entisestään pienentää.
Ruotsissa, Saksassa ja Suomessa tehtyjen kokeiden perusteella Itämeren kaloista valmistettu rehu soveltuu hyvin kalankasvatukseen. Itämeri-rehun käyttöön ei kuitenkaan ole nopeita ratkaisuja, vaan vielä on ratkottava monia taloudellisia ja käytännön ongelmia yhdessä alan toimijoiden kanssa.
– On ollut hienoa huomata, että hankkeen lukuisten päättäjä- ja sidosryhmätapaamisten myötä keskustelu kalankasvatuksesta on noussut uudella tavalla agendalle muun muassa Ruotsissa ja Ahvenanmaalla, Vielma toteaa.
Hankkeen lopputulokset on koottu lyhyiksi suosituksiksi, joita alan toimijoiden ja viranomaisten toivotaan vievän eteenpäin omassa työssään. Kalankasvatus on ollut maailman nopeimmin kasvava ruoantuotannon ala viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Itämerellä kehitys ei kuitenkaan ole ollut yhtä suotuisaa.
Hanke toteutettiin yhdessä kahdeksasta Itämeren maasta tulevien 13 partnerin kanssa. Hanketta rahoitti EU:n Itämeriohjelma (Baltic Sea Region Programme). Hankkeen loppuseminaarin ensimmäistä päivää voi seurata suorana verkon kautta osoitteessa www.aquabestproject.eu 5.2.2014 klo 12:30 – 16:45.
Lähde: RKTL 30.1.2014