Kevätkausi 2024 on takana ja rysät ylhäällä odottamassa uutta kautta syksyn pyynnissä. Hieman apealla mielellä kautta lopetettiin. Rysäpyynnin tulos jäi heikoksi ja myös silakanpyynti oli heikkoa. Lohisaalis jäi vaatimattomaksi ja silakkasaaliit heikkenivät alkukevään hyvältä näyttäneen alun jälkeen.
ICES:in muka tieteellinen neuvo (kausi 2024) oli, ettei olisi ollenkaan saanut kalastaa lohta. Tiedeyhteisö sortui politikoimaan neuvonannossaan, kun kerran kaikkea heidän ”tiedettään” on pidetty jotenkin ainoana oikeana tietona. Neuvot ovat etääntyneet todellisuudesta vuosi vuodelta enemmän. Nyt ylitettiin raja ja valtiovallan oli alettava koordinoimaan tieteellistä tutkimusta, kun ICES neuvonannossa ei ollut kyse tutkimustuloksiin perustuvasta ja tieteellisen arvioinnin läpikäyneistä tuloksista, joihin kalastuksen säätely olisi perustunut. Käynnistettiin oikean tiedon tuottamiseksi tutkimuspyynti, joka edellytti, että saimme hieman pyytää lohta ja ottaen niistä näytteet oikean tieteellisen tiedon saamiseksi.
Lohisaalis jäi vielä ennakoituakin heikommaksi ja lohet olivat pienehköjä kooltaan toisin kuin edellisvuonna oli liikkeellä suurta kalaa. Saalis pieneni myös koska pyyntikausi oli lähes kuukauden lyhyempi, toukokuussa ei saanut pyytää lohia.
Mitään markkina ponnisteluja ei tarvinnut tehdä (ei mainontaa) sillä saalis meni käsistä paljolti ennakkotilauksiin. Tällaista kautta en muista vaan vähintään jokunen lehti ilmoitus on ollut ja nykyisin myös nettimainontaa, mutta niitä ei voinut tehdä koska myytävää oli vain vähän. Lohta ei kovin paljoa ollut, mutta lisäksi oli epäedulliset sääolot. Lohi vaelsi ulapalla ja vain uloimpana ollut pyydykseni antoi saalista. Rannikon läheiset rysät olivat lähes lohettomia. Tuuli ja virtausolosuhteet olivat hyvin yksipuoliset. Tuuli etelän puolelta ja samoin vesi virtasi etelästä koko pyyntiajan. Vaihtelevat tuulet ja virtaukset antavat rysä pyynnissä parempaa tulosta kuin saman säätyypin pitkään jatkunut yksitoikkoisuus.
Tutkimus näytteitä otettiin vain evällisistä luonnonlohista. Istutetuista eväleikatuista ei näytteitä otettu, samalla tuli tarkka tieto luonnonlohien ja istutettujen suhteesta osuudesta. Luonnonkantaa oli 52% ja istutettuja lohia 48%. Väitetty on että luonnonlohi jotenkin parempi selviytymään aikuiseksi. Tällainen käsitys muodostui, kun hallikanta ensiksi lisääntyi alueella, jossa istutetut kalat syönnösti. Tiedetään että Selkämerellä syönnöstää enimmäkseen istutetut lohet ja varsinkin Perämeren jokien lohet vaeltaa Etelä-Itämerelle kasvamaan. Kun Selkämeren lohet pääosin syötiin hallien toimesta, etelään vaeltaneet luonnon lohet saivat melko rauhassa kasvaa, kunnes nyt on hallikanta voimakkaasti etelässä lisääntynyt eikä enää ole eroa, onko istutettu vai ei. Molemmat kelpaavat hallille.
Lohikannan vähentyminen viime vuosina ei kuitenkaan johdu yksin hallikannasta.
Lohi smoltit katoavat jo ennen kuin vaellus merellä kunnolla alkaa. Jotain tapahtuu heti joesta mereen siirtymisen jälkeen sillä sillä merivaiheen 0 – 3 kk pikkulohia ei näy sivusaaliina. Perämeren smoltit ei saavuta edes Selkämerta vaelluksen alkuvaiheessa. Vaatimattomaan lohikantaan ei ole syynä kalastus tai hallit.
Näyttäisi siltä, että jokia vaivanneet hometaudit (tms.) ovat heikentäneet smolttien osmoosi muutosvaiheen selviytymistä. Ongelma on siis joessa ei merellä. Syönnösalueen heikkoa ravintotilannetta tai merentilaa jotkut tarjoavat selitykseksi. Selitys ontuu pahemman kerran sillä vaeltavat lohet olivat poikkeuksellisen pulskia ja hyvä kuntoisia ja mitään merkkiä jostain syönnös vaiheen ongelmista ei näkynyt.
Siikaa ja erityisesti taimenta oli tyydyttävästi, mutta kumpikin on kevät pyynnissä sivuroolissa lohta ja silakkaa pyydettäessä. Silakkasaaliit menivät kesäkuussa heikoiksi, mutta silakan kunto oli erinomainen koko kauden toisin kuin pari-kolme vuotta takasin, jolloin kalat olivat laihoja.
Kesään kuului ammattikalastusmessut Reposaaressa, jotka onnistuivat hyvin. Miellyttävä tapaaminen, paljon tuli tavattua tuttuja ja tuntemattomia elinkeinon piiristä. Tapahtumaan kuului seminaari, jossa sain pitää pienen esityksen pu-rysä kalastuksesta ja illanvietto johon kalastaja Antto Melasniemi oli tarjottavat valmistanut. Kalaa hieman eri tavalla mutta piristävän erilaista ettei aina samaa.
Vielä luontouutinen. Harmaalokki on taantunut nopeasti ihmisen toiminnasta johtuen, tosin sen kanta oli välillä turhankin runsas. Kaksi seikkaa on vienyt Harmaalokin kannat alas. Rauhoitettu merikotka on runsastunut ja merimetson ohella saalistaa muita kolonialintuja. Harmaalokin pesimäsaaret ovat tyhjentyneet, kun parhaimmillaan kaikki poikaset on mennyt parempiin suihin. Aikuiset pystyvät pistämään hieman kampoihin kotkille, mutta poikaset lentokykyisinäkin on vain suupaloja. Toinen harmaalokin elämän vaikeuttaja on se, että kaatopaikat eivät ole enää kuin ennen. Avokaatopaikat olivat lintujen ruokintapaikkoja, mutta ne ovat nykyisin vaatimattomia anniltaan. Ihminen muokkaa lintukantaa.
Edessä on syksyn kalastussesonki ja siihen kohdistuu nyt odotuksia, että se jotenkin olisi parempaa kalastusta ja korjaisi kuvaa kalastusvuodesta. Nähtäväksi jää, mutta yksi todella positiivinen asia jäi kuluvasta kevätkaudesta: Myrskyjä ei ollut ja pyydyskalusto saatiin ylös erinomaisessa kunnossa ja talven korjaustyöt jäävät vähäisiksi.
Blokiin kirjoittelu on kärsinyt motivaatio-ongelmista, kun EU kalastuksen tappolinja painoi päälle ja kirjoittelu ei innostanut. Ensi vuoteen ei tällä hetkellä ole vielä esitetty tieteeseen verhottua poliittista tappouhkaa, joka kuluneen vuoden aikana oli uhkana. Jos elämä normalisoituu, voi juttuakin syntyä.
Norjaan vielä tempastaan kalastusmessuille ja sen jälkeen se on syksyn pyynnin aika
HjS
Ps. messukuvan ottanut Petri Rannikko