Ammattikalastuksen monet muodot

Avomeri, rannikko ja sisävedet

Kaupallinen kalastus Suomessa voidaan jakaa kolmeen osaan kalastusalueen mukaan: avomerikalastus, rannikkokalastus ja sisävesikalastus.

Avomerikalastus on saalismäärän mukaan mitattuna näistä kolmesta suurin. Suurin osa kaikesta Suomessa kalastetusta kalasta on avomerellä troolattua silakkaa tai kilohailia.

Rannikkokalastus on tällä hetkellä kriisissä. Ongelmana ovat etenkin haittaeläimet hylje ja merimetso. Myös rannikolla taloudellisesti tärkein laji on silakka. Seuraavina ovat siika, ahven, kuha ja lohi.

Sisävesikalastuksen tärkein saalislaji on ollut jo pitkään muikku. Koko kaupallista kalastusta tarkastellessa se on silakan jälkeen seuraavaksi merkittävin saaliskalamme.

Rysäkalastus

Rysillä tai niihin verrattavissa olevilla saartopyydyksillä kalastetaan koko merialueella lohta, siikaa, silakkaa ja suomukaloja. Sisävesillä rysään uivat muikku ja suomukalat. Rysä on passiivinen pyydys: se kalastaa ”itsekseen”.

Rysän ideana on se, että pyydys viedään sellaiseen paikkaan, jossa kalojen oletetaan liikkuvan. Uidessaan sisään nieluiksi sanotuista kapenevista rysän osista kalat päätyvät kalapesään, josta ne eivät osaa enää ulos. Kalat eivät vahingoitu rysässä ja rysää kokiessa on kalastajan helppo saaliin joukosta eritellä esimerkiksi alimittaiset kalat.

Rysien koko ja tekniikka vaihtelevat. Eri kaloja varten tarvitaan erilaisia pyydyksiä. Rysätyyppejä on useita.

Hylkeet vaikeuttavat rysäpyyntiä huomattavasti. Ne voivat repiä perinteisen rysän ja siihen uineet kalat. Ponttonirysien (PU-rysien) käyttöönotto on mahdollistanut rysäpyynnin jatkumisen. Tällainen rysä on tehty hylkeen kestävästä havaksesta, ja se on paljon perinteistä pyydystä kalliimpi.

Troolaus

Troolikalastusta harjoitetaan Suomessa avomerellä ja jonkin verran myös sisävesissä.

Troolari vetää perässään laahusnuottaa eli pussimaista verkkoa. Vedon jälkeen laahusnuotta eli trooli ja sen mukana saalis kelataan takaisin alukseen. Suurin osa kotimaisen ammattikalastuksen saaliista on troolikalastettua silakkaa tai kilohailia.

Troolari voi vetää troolia yksin, tai kalastaa voidaan myös kahdella aluksella paritroolauksena. Silloin pyydys on kiinni molemmissa aluksissa, ja laahusnuotta saadaan levitettyä suuremmaksi kuin yhden aluksen vetämänä.

Pohjatroolauksessa (turskan kalastus) troolia vedetään veden pohjaa pitkin, välivesitroolauksessa ja lähellä pohjaa kalastettaessa (silakka ja kilohaili) pyydys kulkee pohjan yläpuolella.

Verkkokalastus

Verkko on helpoiten hahmotettava kalastuksen muoto. Verkkoja lienee käytetyn kalastuksessa vuosituhansia. Kalan uidessa verkon silmään, se jää kiinni. Eri kokoisilla verkon silmillä voidaan säädellä sitä, minkä kokoisia kaloja verkkoon jää.

Verkot voidaan käyttötarkoituksensa perusteella jakaa pohja-, välivesi- ja pintaverkkoihin.

Pohjaverkot ovat pohjaan laskettavia pyydyksiä, joiden yläpaulan noste on alapaulan painoa pienempi. Pohjaverkoilla kalastetaan monia lajeja, jotka määrittelevät verkon mitat ja pyyntitavan. Välivesiverkot on valmistettu niin, että pyydys voidaan upottaa haluttuun syvyyteen kannatusten avulla. Verkon yläpaulan kannatus on tavallisesti yhtä suuri kuin alapaulan paino, jolla verkko saadaan pysymään suorassa ja syvyys säädetyksi lisäpainon ja kannatuksen avulla. Pintaverkoissa on yläpaula niin kantava, että verkko pysyy kokonaan pinnassa. Alapaula painaa vain sen verran, mitä tarvitaan pitämään liina halutulla kireydellä.

Verkko on rysän tavoin passiivinen pyydys. Pyyntimuoto on loppunut monilla alueilla hyljekannan kasvun johdosta.

Pää- vai osatoimista ammattikalastusta?

Ainoastaan kaupalliset kalastajat saavat myydä saalistaan kalakauppoihin ja -tukkuihin. Voidakseen toimia kaupallisena kalastajana on yrittäjän oltava merkitty ELY-keskuksen ylläpitämään kaupallisten kalastajien rekisteriin.

Kaupallinen kalastus jaetaan kalastuslaissa kahteen ryhmään liikevaihdon perusteella.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat arvonlisäverollisen (liikevaihto yli 10 000 euroa) toiminnan rajan ylittävät, toiseen muut. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvista kaupallisista kalastajista käytetään yleensä termiä ammattikalastaja.

Lokakuussa 2019 päätoimisia kaupallisia kalastajia (ammattikalastajia) eli ensimmäiseen ryhmään kuuluvia oli Suomessa 676, joista 370 toimi merialueella ja 306 sisävesillä. Sivutoimisia kaupallisia kalastajia oli 2900, joista merialueella 1620 ja sisävesillä 1280.

Luvut eivät välttämättä suoraan kerro kalastajien määrää, sillä uuden lain puitteissa kaupallinen kalastaja voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö (kuten yritys).

Kalastajien määrä on vähentynyt viime vuosina selvästi. Vielä 2000-luvun alussa oli merialueella päätoimisia ammattikalastajia (silloinen määritelmä: väh. 30 % tuloista kalastuksesta) yli 1000 – 1980-luvulla heitä oli lähes 1900.