Jo perinteeksi muodostunut kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily järjestettiin tänä vuonna 5.–6.2. Turku-Tukholma-Turku-risteilyn muodossa. Osallistujia oli 98, joista noin puolet kaupallisia kalastajia. Risteily järjestettiin 18. kerran.
Aiheita tällä kertaa olivat ammattikalastajan asema yhteiskunnassa, kalastajien rekrytointihankkeet, kalastajien hyvinvointi, siikakantojen tila, kalastusyrityksen toiminnan monipuolistaminen, Saaristomeren rannikkokalastuksen nykytilanne ja mahdollisuus sopeutua tulevaisuuteen.
Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta toi kalataloushallinnon terveiset. Ranta-aho on ollut kalastajaristeilyjen vakiovieras, mutta tämä oli hänen viimeinen puheenvuoronsa, ainakin kalatalouspäällikön ominaisuudessa. Ranta-aho jää nimittäin eläkkeelle talven aikana.
Yksi suomalaisen troolikalastuksen pioneereista, kotkalainen ammattikalastaja Holger Sjögren kertoi Suomen troolikalastuksen historiasta ja totesi painokkaasti, että maailman paras ammatti on ammattikalastaja.
Päivän päätti paneelikeskustelu. Paneelissa istuivat hallinnon edustajana kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriöstä, johtava tutkija Ari Leskelä Luonnonvarakeskuksesta ja ammattikalastaja Jarno Aaltonen Raumalta. Yleisö osallistui myös aktiivisesti keskusteluun.
Kuva: Anu Niinikorpi
Keskusteluun lähtökohtana oli Kirsi Sonck-Raution tuore väitöskirja. Rannikkokalastus on kriisissä ja tänä päivänä uhanalainen elinkeino. Tutkimuksessa todetaan, että ammatillisessa mielessä Saaristomeren kalastajat eivät pelkää niinkään ilmastonmuutosta, vaan ympäristö- ja kalastushallintoon liittyviä toimenpiteitä ja linjauksia. Kalastajilla olevaa ympäristötietoa ei myöskään hyödynnetä.
– Meiltä kalastajilta on otettu valta pois ja sen myötä usko tulevaisuuteen on monella mennyt, ammattikalastaja Jarno Aaltonen totesi.
Ari Leskelän mielestä kalastajien tietoa olisi syytä käyttää paremmin.
– Mutta tämä ei ole kovinkaan helppoa tieteellisessä tutkimuksessa, Leskelä totesi. Luonnonvarakeskus on tosin tehnyt paljon yhteistyötä kalastajien kanssa. Hyvä esimerkki paremmasta kehityksestä on meneillään oleva TUKALA-hanke ja etenkin hyljekarkottimien kehittäminen, jota tehdään tiiviissä yhteistyössä kalastajien kanssa.
Risto Lampinen uskoi, että valmistelussa oleva Kotimaisen kalan edistämisohjelma voi olla keino parantaa ammattikalastuksen tilannetta. Ohjelman laatiminen perustuu Marinin hallitusohjelman kirjauksiin.
Monessa puheenvuorossa todettiin, että valta on hyvin pitkälle siirtynyt ympäristöhallinnolle ja että ympäristöjärjestöjen asema on vahva.
Vaikka elinkeinon tilanne on vaikea, tilaisuudessa oli kuitenkin positiivinen vire. Kuluttajat haluavat kotimaista luonnonkalaa ja ainoastaan kaupalliset kalastajat voivat sen tuottaa.
– Ensi vuonna taas tavataan, tullaan risteilylle rinta rottingilla, SAKL:n puheenjohtaja Olavi Sahlstén totesi päätössanoissaan. Maailman paras ammatti on ammattikalastaja.
Käytännön järjestelyistä vastasi tällä kertaa Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry. Päivän esitykset löytyvät lähiaikoina Kalatalouskeskuksen verkkosivuilta https://www.kalatalouskeskus.fi/
