Ei ole syntynyt blogitekstejä pitkään aikaan. Aina voi syyttää aikapulaa vaikka oikeastaan syynä on ehkä ollut inspiraation puute. Nyt muutama asia vaatii pientä kommentointia.
Lohiasetus
Maa- ja metsätalousministeriön ehdotus uudeksi lohiasetukseksi on ollut lausunnolla. Lausuntoja annettiin ja sisältö oli totutun tapainen. Toinen puoli piti rannikkokalastuksen toimintaedellytyksiin ehdotettuja parannuksia riittämättöminä, toinen puoli että maailmanloppu on oven takana. Todellisuudessa on kyse pienestä muutoksesta, mutta kuitenkin oikean suuntaisesta.
Pahaksi onneksi sattuivat nuo kuntavaalit samaan aikaan ja puoluepoliittiset realiteetit astuivat kuvaan. Ministeri ei nyt uskalla tehdä mitään ja asetus on jäähyllä. Aikalisästä myös puhutaan. Aina näyttää olevan todella vaikeaa kun kalastuselinkeinon edellytyksiä pitäisi parantaa. Juhlapuheet ovat sitten asia erikseen.
Kalaprofessorit
Eräs kalaprofessori kirjoitti Hesarissa viime viikonlopulla myös aiheesta. Tämä niin kutsuttu asiantuntija kirjoitti, että Suomella on lohen säätelyjärjestelmä, ”joka on oleellisesti nostanut sekä rannikkokalastajien että avomerikalastajien saaliita”. Missäköhän kuplassa tämä herra on ollut?
Suomessa ei ole yhtään lohen avomerikalastajaa enää, ei ole ollut moneen vuoteen. Rannikkokalastuksen saaliit ovat alhaisella tasolla, painettu alas sekä pienillä kiintiöillä että aikasäätelyllä. Rannikkokalastuksen saalistaso on vuodesta 1998 ollut alhaisella tasolla, ja vuosittaiset vaihtelut todennäköisesti johtuneet nousun ajoituksesta ja Suomen vuosittaisen lohikiintiön koosta.Vuodesta 2012 saalit ovat tasaisesti laskeneet. Muutama ammattikalastaja vielä jaksaa yrittää. Professoria tietysti voi lohduttaa sillä, että kovin montaa vuotta tässä ei enää mene kunnes useimmat ovat tukevasti maalla, tai sanoisiko jopa maassa. Sama tilanne tietysti on koko rannikkokalastuksessa.
Toinen kalaprofessori tutki äskettäin erään lintumiehen kanssa rannikkosaaliita ja syntyi todellinen neronleimaus, ahven- ja kuhakannat ovat runsastuneet merimetsojen ansiosta. Samaan aikaan sekä ammattikalastajien että vapaa-ajankalastajien kokonaissaaliit ovat paikoitellen romahtaneet. Todellisuudessa kyse on laajemmasta pyyntistrategian muutoksesta, joka on ollut pakko tehdä hylkeitten ja merimetsojen takia. Tämähän ei sopinut tutkijoiden agendaan. Suomessa ja etenkin muualla on myös osoitettu, että vahinkoeläimillä ja kalakantojen vähenemisellä on suora yhteys.
Käy kateeksi niitä kalastusmaita, jossa kalantutkimuksella ja elinkeinolla on läheinen yhteistyö, tutkimuksella syvällinen tietämys elinkeinon toiminnasta ja tilasta, sekä tutkimus on elinkeinon apuna. Suomessa proffat ovat ottaneet elämäntehtäväkseen ammattikalastuksen alasajon, ja aika hyvin ovat onnistuneetkin.