Kerroimme viime tietoiskussa rannikkokalastuksen hyljeongelmasta. Saimaannorpan suojelemisesta ja kalastuksesta puhutaan myös paljon. Nämä asiat eivät liity toisiinsa: kerromme nyt, miten vähän ammattikalastus vaikuttaa saimaannorppaan ja miten sisävesillä kalastetaan norpat huomioon ottaen.

Saimaannorppa on ainutlaatuinen hyljelaji, jota tavataan ainoastaan Suomessa. Se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Saimaannorppa rauhoitetiin vuonna 1955. 1980-luvulla kannan suuruudeksi arvioitiin satakunta yksilöä. Erilaisin suojelutoimin ja asenteiden muutoksen takia kanta on kasvanut, ja uusimpien arvioiden mukaan saimaannorppia on hieman yli 400 yksilöä.

Saimaannorpan kuutti. Kuva: Maa- ja metsätalousministeriö / Arvi Tyni

Suojelutoimiin kuuluvat muun muassa erilaiset pyyntirajoitukset, joihin kuuluu esimerkiksi verkkokalastuksen täyskielto 15.4.-30.6.

Saimaannorpan elinalueella on päätoimisia kalastajia joitakin kymmeniä. Se, että norppa kuolisi ammattikalastajan pyydykseen, on äärimmäisen harvinaista. Vuonna 2015 voimaan tullut kevään verkkokalastuskielto vaikutti toki myös ammattikalastajiin, mutta johti myös monien norppaturvallisten pyydysten kehittämiseen. Valtaosa Saimaan alueen ammattikalastajista käyttää pyydyksiä, joista ei ole vaaraa norpalle, kuten troolia, norppaturvallisia rysiä, nuottaa ja katiskoja. Verkkokalastusta tehdään lähinnä talvella, jolloin ne eivät ole uhaksi pienille kuuteille.

Voit lukea rysäkalastuksesta Saimaalla lisää viime kesänä julkaisemastamme jutusta täältä: http://sakl.fi/rysakalaa-saimaalta/

Verkot eivät ole saimaannorpan ainoa uhka. Ilmastonmuutoksen aiheuttama talvien lämpeneminen vaikeuttaa norppien pesimistä ja muuttaa niiden elinympäristöä. Norppa tekee synnyttämistä varten pesän lumeen, ja vähälumisiksi muuttuvat talvet tekevät tämän mahdottomaksi.