Onko Suomessa haamuverkkoja?

Itämeren roskaantumista ehkäiseviä ja meriroskan poistoon keskittyviä hankkeita on käynnistynyt viime vuosina useita. Yksi keskusteluun nousseista kohteista on ollut kysymys haamuverkoista ja niiden merille sekä eliöstölle aiheuttamista haitoista. Todennäköisiä haamuverkkojen esiintymisalueita ja verkkojen määriä on jo alettu selvittää eteläisellä Itämerellä.

Suomessa kalastus on niin pyyntikohteiden kuin volyyminkin osalta erilaista eteläiseen Itämereen verrattuna. Ajoverkkokalastuksen loppuminen, laajamittaisen turskan kalastuksen puuttuminen ja troolilaivastoyksiköiden määrän raju supistuminen ovat vähentäneet riskejä, mutta asia halutaan meilläkin selvittää. Nyt aloitetulla laajalla yhteistyöllä toteutetaan haamuverkkojen kartoitus, vaikka meillä ei ilmiötä nähdä vielä ongelmana ainakaan kaupallisen kalastuksen osalta.

KAPYYSI on vuosina 2018-2020 Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittama hanke, jonka toteuttavat Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Suomen Ammattikalastajaliitto ry (SAKL ry.). Hankkeessa pyritään yhteistyössä sektorin toimijoiden kanssa kartoittamaan Suomen rannikkoalueiden haamuverkkotilanne sekä poistamaan mahdollisuuksien mukaan niitä kalastusalueilta ja kalasatamista. Selvitys kohdistuu haamuverkkojen ohella myös maissa oleviin ja käytöstä poistettuihin pyydyksiin ja pyydysmateriaalien määriin. Haamuverkkojen kartoituksen jälkeen niitä kerätään naaraamalla paikallisten kalastajien kanssa. Pyydysten keräys toteutetaan kesällä 2019. Hankkeessa on myös tarkoitus käsitellä, tilapäisesti varastoida ja toimittaa kerätty materiaali eteenpäin materiaalin kierrätyksestä vastaavaan laitokseen.

Lisätietoja:
• Ryhmäpäällikkö Mika Raateoja, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 536, s-posti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
• Toimitusjohtaja Kim Jordas, Suomen ammattikalastajaliitto SAKL r.y., p. 0400 720 690, s-posti: etunimi.sukunimi@sakl.fi
• Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 242, s-posti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Ajankohtaista

Video harauksista - Haamuverkkoprojektin videomuistiinpanoja, joissa kalastajat Juha Stolt ja Jussi Järvinen työssään. Lopussa Porin Pihlavanlahdelta löytynyt neljän verkon jata, jonka kunnon voi jokainen arvioida itse. Kuvattu syyskuussa 2019. Paapuuri Oy / Markku Saiha

Haamuverkkoharaukset käynnissä Selkämerellä - Suomen ympäristökeskus SYKE ja Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry ovat yhteisellä KAPYYSI-hankkeella selvittäneet tämän vuoden aikana, minkälainen haamuverkkotilanne Suomessa on. Loppukesällä alkoivat haamuverkkojenharaukset Selkämerellä, ja syntynyt tieto kootaan syksyn aikana raportiksi.

Kalastus

Merialueella kalastetaan pääasiassa trooleilla, rysillä ja verkoilla. Näiden ryhmien sisällä on kooltaan ja määrältään erilaisia yhdistelmiä, jokaisella kalastajalla tai aluksella omansa.

Kapyysi netti 1

Troolaus

Merialueella aktiivipyydyksistä pinta- ja välivesi eli pelaginen troolaus muodostaa suurimman pyydysyksikön, ja tähän liittyvä kalastus on aktiivista sekä ympärivuotista. Pyydystä, troolia vedetään yhden tai kahden aluksen voimin avomerellä, ja saalin nostotilanteessa voi perä tarttua pohjaan. Tällainen tilanne on kuitenkin harvinainen, koska kalastusalueet ovat olleet käytössä pitkään ja niistä on kartoilla yksityiskohtaiset tiedot ongelmien välttämiseksi.

Rysät

Rysillä tai niihin verrattavissa olevilla saartopyydyksillä kalastetaan koko merialueella lohta, siikaa, silakkaa ja talvella suomukaloja. Rysät ovat kohdekalasta ja pyyntialueesta riippuen eri kokoisia ja tekniikaltaan moninaisia.

Avomeren läheisyydessä isorysä saattaa olla pyyntisyvyydeltään parikymmentä metriä, ja sen johtoaita satoja metrejä pitkä. Rysä ankkuroidaan niin, että se pysyy paikoillaan virrasta tai merenkäynnistä huolimatta. Kokonainen pyydys sisältää siis useita kuutioita havasta ja satoja metrejä köyttä.

Verkot

Verkot voidaan käyttötarkoituksensa perusteella jakaa ryhmiin seuraavasti. Pohjaverkot ovat pohjaan laskettavia pyydyksiä, joiden yläpaulan noste on alapaulan painoa pienempi. Pohjaverkoilla kalastetaan monia lajeja, jotka määrittelevät verkon mitat ja pyyntitavan. Välivesiverkot on valmistettu niin, että pyydys voidaan upottaa haluttuun syvyyteen kannatusten avulla. Verkon yläpaulan kannatus on tavallisesti yhtä suuri kuin alapaulan paino, jolla verkko saadaan pysymään suorassa ja syvyys säädetyksi lisäpainon ja kannatuksen avulla. Pintaverkoissa on yläpaula niin kantava, että verkko pysyy kokonaan pinnassa. Alapaulan painaa vain sen verran, mikä tarvitaan pitämään liina halutulla kireydellä.

Haamuverkot

Mereen jääneet verkot ja muut kalapyydykset, jotka jatkavat kalastusta ilman huolenpitoa, nimitetään yleisesti haamuverkoiksi. Tilanteen aiheutumisen mekanismeja on useita. Osin tietämättömyys tai huolimattomuus voivat olla syynä, mutta myös myrskyt tai laivojen yliajot irrottavat pyydyksiä kiinnityksistään, ja niitä voi jäädä mereen.

Merialueellamme oman riskinsä muodostavat käytöstä poistetut tai heitteille jätetyt pyydykset. Näitä päätyy kalastusta hallitsemattomien henkilöiden käyttöön ja riski näiden pyydysten jäämiseksi mereen on merkittävä koska taloudellisia menetyksiä ei synny. Meillä ei myöskään ole käynnissä pyydysten kierrätystä vaan vanhat verkot jne. ovat jätettä.