Hyljetilanne esillä maa- ja metsätalousvaliokunnassa

SAKL hylje 1

 

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on omana asiana ottanut käsiteltäväkseen hyljetilanteen. Maa- ja metsätalousministeriö on antanut valiokunnalle selvityksen ja toteaa muun muassa, että parasta aikaa on meneillään hyljekantojen hoitosuunnitelman päivitys. Valiokunta kuuli asiantuntijoita viikolla 38 ja SAKL esitti lausunnossaan oman käsityksensä. Valiokunnan näkemys asiasta saataneen lähiviikkoina.  

 

SAKL kiittää lausunnossaan maa- ja metsätalousvaliokuntaa siitä, että se on ottanut asian käsiteltäväkseen. Hyljetilanne on lopulta otettava poliittisella tasolla vakavasti, todetaan liitosta. Hyljekanta on tällä hetkellä liian suuri ja hallinto on epäonnistunut asian hoidossa. Lausunnossa painotetaan, että hylje on selkeästi merkittävin rannikkokalastuksen toimintaa ja kotimaisen kalan tarjontaa haittaava tekijä. Hyljekantojen aiheuttamat vahingot kalastukselle (saalis ja pyydykset, kalojen karkottaminen kalastusalueilta) ja kalakannoille ovat mittavat. Hylkeiden vaikutus näkyy myös kuluttajille kaupan kalatiskien kotimaisen kalan kapeassa valikoimassa. Liitto katsookin, että nykyinen hyljekanta on liian suuri, jotta rannikkokalastusta voidaan harjoittaa kannattavasti ja tarjota kuluttajille kotimaista luonnonkalaa markkinoiden odotusten mukaisesti. 

 

Liitto toteaa, että ministeriö on laatinut ansiokkaan selvityksen hyljekannan hoitosuunnitelman toteuttamisesta. Selvitys sisältää kuitenkin puutteita, jotka liitto tuo lausunnossaan esille. Hallin (ja norpan) laskennat osoittavat hylkeiden esiintymisen vain laskentahetkellä. Hylkeitä tavataan pitkin koko Suomen rannikkoa, rannikon sisälahtia myöden ja ne vaeltavat pitkiä matkoja. Laskentojen luvut ovat ainoastaan viitteellisiä eivätkä kerro kannan todellista määrää.  

 

Hoitosuunnitelman arvio hyljevahingoista ei myöskään kerro koko totuutta. Se huomioi ainoastaan hylkeiden saaliille aiheuttamat vahingot, ei toimintansa osittain tai kokonaan lopettaneiden kalastajien vahinkoja eikä kokonaan syötyjä ja karkotettuja kaloja. Samoin seurannaisvaikutuksia ei ole huomioitu. Kauppa ja jalostus kärsivät myös tilanteesta. Kokonaisarvioita hylkeiden aiheuttamasta vahingosta ei näistä syistä johtuen ole.  

 

Hylkeiden kalastukselle aiheuttaman vahingon korvaaminen muuttui rakennekaudella 2014-2020 aikaisemmasta ja korvaukset puolittuivat. Eduskunta myös leikkasi valtion kalastusvakuutusyhdistyksille myönnettävän tuen noin puolella vuodesta 2018 alkaen. Elinkeino kantaa näiden ratkaisujen myötä yhä suuremman osuuden hylkeiden aiheuttamista vahingoista ja katsoo, että hylje on kalastuksen kannalta puhtaasti vahinkoeläin. 

 

Liitto täysin samaa mieltä MMM:n arvion kanssa: ”Hyljekantojen kasvu on kuitenkin selvästi niin suurta, ettei nykyisillä metsästysmäärillä pystytä hyljekantoihin vaikuttamaan”. Tutkimuksella voidaan osittain vähentää vahinkoja, mutta investoinnit ovat kalliita ja eivät kaikilta osin julkisen tuen piirissä. Ristiriitojen ratkaiseminen sidosryhmien välillä on vaikeaa, käytännössä luultavasti mahdotonta, koska toisille kyseessä on elinkeinon harjoittamisen edellytysten luomisesta, toisille hylje on symbolinen eläin, johon ei saa koskea.  

 

Ammattikalastajaliitto esittää, että hyljekantojen hoitosuunnitelma vaatii pikaista päivitystä huomioimalla edellä mainitut seikat. Hallikannan kokoa on vähennettävä voimakkaasti 2000-luvun alun tasolle, turvattava riittävät metsästysalueet, sallittava hylkeiden metsästys kansallispuistoissa ja erilaisilla suojelualueilla. Koska metsästys ei ole riittävä keino, hylkeiden poistaminen pyydysten ääreltä on sallittava ilman tarpeetonta byrokratiaa. Tarvittaessa vähennystoimia varten koulutetaan ammattilaisia, joille maksetaan palkkaa kalaston ja kalastuksen suojelusta. 

 

Vaatimusta tukee mm. Tukholman yliopiston tutkimusryhmä, mikä on todennut, että kilpailu nisäkkäiden, lintujen ja ihmisten välillä on kovinta rannikkokalastuksessa, jossa useiden kalalajien määrä hylkeiden ja merimetsojen ravinnossa on Itämeren alueella samalla tasolla kalastuksen saaliiden kanssa. Eräiden lajien osalta määrät ovat jopa huomattavasti suuremmat kuin kalastuksen saaliit.  

 

Liiton mielestä hylkeiden suojelualueet tulee lopettaa tarpeettomina tai vaihtoehtoisesti niiden tulee olla voimassa vain osan vuotta ja hallinnon on järjestettävä metsästettyjen ja poistettujen hylkeiden keräily. Suomen tulee myös toimia EU:n asettaman hyljetuotteita koskevan kauppakiellon purkamisen puolesta (katso myös Itämeren neuvoa-antavan komitean aloite 28.6.2018) ja Suomen tulee toimia niin EU:ssa, että täysimääräiset hyljekorvaukset ovat meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) osana tai vaihtoehtoisesti menetykset on korvattava täysimääräisesti kansallisin toimin. Myös kalastusta ja hylkeitä koskevaa tutkimustoimintaa tulee jatkaa, suojaustoimien ja pyyntitekniikan kehittäminen. Edellä mainittu toiminta ja siihen liittyvät kalastajien investoinnit saatava kattavasti julkisen tuen piiriin (EMKR). 

 

Lisätietoja: 

 

toimitusjohtaja Kim Jordas, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.  

 

SAKL hylje 2

Hyljekarkotin toiminnassa Loviisan merialueella. 

Kaikki Tiedotteet