Kalan kysyntä kasvaa, mutta kotimainen tarjonta on kriisissä

Lähes jokainen suomalainen syö kalaa, ja jopa kolme neljästä haluaisi syödä sitä vieläkin enemmän. Suuresta kysynnästä huolimatta kalatalous joutuu kohtaamaan niin ympäristöstä kuin lainsäädännöstä ja viranomaisista johtuvia ongelmia. Tällä viikolla järjestettävä Kalaviikko 2018 -seminaari pureutuu alan positiivisiin ja negatiivisiin haasteisiin.

 

Pro Kala ry:n viime vuonna teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan 95 prosenttia suomalaisista syö kalaa.

– Suomalaiset tuntevat hyvin suosituksen, jonka mukaan kalaa pitäisi syödä kahdesti viikossa, kehuu yhdistyksen toiminnanjohtaja Katriina Partanen.

Kolmannes suomalaisista syö suositusten mukaan. Kalan kulutusta voisi siis lisätä, ja näin moni haluaakin tehdä.

– Kolme neljästä kertoo haluavansa syödä kalaa nykyistä enemmän, Partanen kertoo.

Tämän tiedon valossa kalatalouden tulevaisuus näyttäisi siis hyvinkin valoisalta. Alan yllä on kuitenkin synkkiä pilviä.

 

Helsingissä järjestettävä Kalaviikko 2018 -seminaari kokoaa yhteen kalatalouden ammattilaiset eri sektoreilta. Tapahtuman teema on Uutta kohti, ja aiheet vaihtelevat tulevaisuuskuvista kalaterveyteen.

Yhden ohjelmakokonaisuuden nimi on Rannikkokalastus kriisissä. Mistä on kysymys?

– Rannikkokalastajat eivät pysty kalastamaan tällä hetkellä kannattavasti. Suurin syy ovat kasvaneet vahinkoeläinkannat, toteaa Suomen Ammattikalastajaliiton puheenjohtaja Olavi Sahlstén.

Merimetsot, harmaahylkeet ja norpat ovat aiheuttaneet sen, että monet rannikkokalastajat ovat joutuneet jopa lopettamaan ammattinsa harjoittamisen kokonaan.

– Kannattamatonta työtä ei kukaan tietysti halua tehdä. Suuri kysyntä ei auta, jos kalastamaan ei pysty, Sahlstén tiivistää.

Hän uskoo, että mikäli päättäjät eivät kanna vastuutaan ja ryhdy toimeen, tilanteesta kehittyy vielä ekologinen katastrofi.

– Rannikkokalastus uhkaa loppua tällä menolla. Merimetsokantaa ei tällä hetkellä kontrolloida mitenkään, ja kasvaessaan se voi harmaahylkeiden tapaantulevaisuudessa uhata kalakantojen olemassaoloa, Sahlstén luettelee. Hän toivoo, että vahinkoeläinkantojen kokoa pienennetään, ennen kuin on liian myöhäistä.

 

Kotimainen kalankasvatus puolestaan painii byrokratiaa vastaan. Valtion vesiviljelystrategiassa esitetään tuotannon lisäämistä, mutta järeä ympäristölainsäädäntö hankaloittaa alalla toimimista.

– Tuotannon lisäys tavoiteltuun 20 miljoonaan kiloon vaatii uusia, suurempia ympäristölupia. Turha hallintobyrokratia ja kankea ympäristöluvitus vaikeuttavat alan uudistumista, harmittelee Suomen Kalankasvattajaliiton hallituksen puheenjohtaja Irja Skytén-Suominen.

 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Kim Jordas, Suomen Ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja, 0400 720 690
Olavi Sahlstén, Suomen Ammattikalastajaliiton puheenjohtaja, 0400 227 448
Katriina Partanen, Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja, 0400 827 277
Irja Skytén-Suominen, Suomen Kalankasvattajaliiton puheenjohtaja, 050 372 765

Kalaviikko 2018 -seminaari: www.kalaviikko.fi

Kaikki Tiedotteet