Elykeskukset ja avit lakkautetaan ja tilalle tulee Luova

Maakuntauudistuksen yhteydessä perustettavaan valtion lupa- ja valvontavirastoon (Luova) ei perusteta yleisen edunvalvonnan yksikköä. Valtiovarainministeriö on muuttanut lakiluonnosta viime kesän lausuntokierrokselta saadun palautteen perusteella.

Jatkossa yleistä etua valvoisivat ”muutamat” asiamiehet, kertoo kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) MT:n haastattelussa.

Yleisen edun valvonta kohdistuisi vain viraston omiin päätöksiin, eikä muiden viranomaisten päätöksiin.

”Maakuntien tai kuntien vastuulla olevien päätöksiin asiamiehet eivät puutu”, sanoo Vehviläinen.

Vehviläinen kiistää, että uudesta valtion yksiköstä olisi tulossa ”luonnonsuojeluvirasto”, kuten MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola on väittänyt (MT 25.11.).

”Nyt on väärää tietoa liikkeellä. Emme ole perustamassa erillistä ympäristövalvontaa ja lupavirastoa.”

Vehviläinen sanoo, että juhannuksen alla päättynyt lausuntokierros tuotti satoja näkemyksiä. Kymmenet lausujat kritisoivat varsinkin yleisen edun yksikön perustamista. Syksyn aikana saatua palautetta on työstetty ministeriössä.

”Ymmärrän toki, että maaseudun ihmiset ovat huolissaan ja epäluuloisia tulevasta.”

Vehviläinen sanoo, että Luovasta ei ole tulossa maaseudulle ”uutta liekaa”, eikä uusi virasto lisää byrokratiaa.

Hallituksen esitys etenee helmi–maaliskuussa eduskuntaan ja lait hyväksytään toukokuussa. Voimaan ne tulevat heinäkuussa. Luova aloittaa toimintansa 2020.

Vehviläinen sanoo, että näinä viikkoina hallitus keskustelee vielä asiamiesten roolista.

Yleisen edun valvonta on jo kirjattu luonnonsuojelu-, ympäristö-, vesi- ja jätelakiin. Vehviläisen mukaan voimassa olevan lainsäädännön vuoksi Luovan valmistelun aikana sitä ei voida määritellä uudelleen.

”Ei ole mahdollista poistaa yleistä etua koskevaa valitusoikeutta Luova-virastoa koskevan lain yhteydessä.”

Yleisen edun asiamiehet sijoitetaan viraston oikeusturvayksikköön, eikä ympäristöosastoon. Asiamiehet ovat itsenäisiä päätöksenteossa.

Esimerkiksi isoissa ympäristölupa-asioissa (direktiivipäätökset) asiamiehille varattaisiin tilaisuus tulla kuulluksi lausuntovaiheessa.

Tavoite on vähentää viranomaisvalituksia, joita nyt on, koska elyt valittavat avien päätöksistä, Vehviläinen mainitsee.

Myös lupien haku yhdeltä luukulta tulee Luovan myötä mahdolliseksi, koska yleistä etua voidaan tarkastella heti viraston sisällä, kertoo Vehviläinen.

Päätöksen muutoksenhaussa asiamies voisi valittaa viraston omista päätöksistä. Valitusoikeudesta säädetään vielä tarkemmin erityislainsäädännössä, ei Luova-laissa.

Vehviläisen mukaan tehtävä on järjestetty vastaavalla tavalla myös Trafissa, Tullissa ja Verohallituksessa.

Luovan perustaminen on osa maakuntauudistusta. Sen myötä Valvira, valtion aluehallintovirastot (avi) ja alueelliset elykeskukset lakkautetaan ja tehtävät jaetaan uudelleen.

Elyjen tehtävänä on nyt valvoa yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa.

Elyillä on lausunto- ja valitusoikeus avien tekemistä isoista ympäristölupapäätöksistä sekä tiettyihin vesilakiin liittyvistä avi-päätöksistä.

Maakuntauudistus ei muuta esimerkiksi ympäristölupia koskevaa tehtävänjakoa. Kunnat vastaavat jatkossakin pienistä navettaluvista ja valtio vastaa edelleen isoista ympäristöluvista.

Hallintouudistus on tuomassa myös uusia toimintatapoja. Nykyisin aluehallintovirastojen toiminta on maantieteellisesti rajattu, eikä esimerkiksi luparuuhkaa ole voitu siirtää muille yksiköille hoidettavaksi.

Uusi virasto on valtakunnallinen ja maakunnissa toimii kussakin jatkossa alueellinen yksikkö. Tarvittaessa maakunnassa voi olla muita Luovan toimipisteitä, jotka vastaavat eri tehtävistä.

”Valtion on oltava edelleen alueella 18 eri maakunnassa.”

Lähde: MT 4.12.2017

Kaikki Sähkeet