Onko ympäristöhallinnolla varaa sulkea silmänsä merimetso-ongelmalta?

Kalastusala on pitkään ollut törmäyskurssilla kasvavan merimetsokannan kanssa. Tämän vuoden pesälaskentojen mukaan merimetsokanta on tällä hetkellä 136 000 lintua. Nyt tarvitaan seurantaryhmä, joka arvioi miten kantaa voidaan säädellä. Merimetson hoitosuunnitelma vuodelta 2004 on päivitettävä. Rannikon kalastusalueet vaativat että ympäristöministeriö kantaa vastuunsa merimetsoasiassa.

Ihminen ja merimetso kilpailevat samoista kaloista, mutta merimetso aiheuttaa ongelmia kalastuselinkeinolle myös vahingoittamalla pyydyksiä ja kalankasvatusaltaita sekä niissä olevia kaloja. Toistaiseksi merimetson pesintä ja vahingot ovat rajoittuneet rannikolle. Tanskasta on saatu hälyttäviä uutisia merimetsoista, jotka hakeutuvat ylös jokia ravinnon perässä. Tämä on johtanut heikentyneisiin taimenkantoihin.

Onko ympäristöministeriö valmis sivuuttamaan suuren merimetsokannan kalastuselinkeinolle aiheuttamat ongelmat ja vaarantamaan rannikkokalastuksen tulevaisuuden? Mitä tapahtuu jos merimetsot levittäytyvät sisämaahan, jossa meillä on arvokkaita kalakantoja? Se ei olisi hallituksen tavoitteiden mukaista, koska hallitusohjelmassa sininen biotalous ja vaelluskalojen suojelu ovat ykkösprioriteetteja. Merimetsokantaa on rajoitettava, niin että kuluttajille voidaan taata kotimaista kalaa.

Merimetso ei ole EU:n lintudirektiivin metsästettävien lajien listalla ja se on rauhoitettu ympäri vuoden koko Euroopassa. Lintudirektiivi mahdollistaa kuitenkin rajoittavia toimenpiteitä, kuten suojametsästystä, munien öljyämistä ja rei’ittämistä. Näitä toimenpiteitä on jo käytetty monissa maissa – miksi ei Suomessa?

- Emme puhu merimetson hävittämisestä, vaan kannan paikallisesta rajoittamisesta tasolle, jossa merimetson kalastolle ja kalastukselle aiheuttamat ongelmat saadaan kuriin, sanoo projektipäällikkö ja suunnittelija Marina Nyqvist Österbottens Fiskarförbundetista.

Lähde: Österbottens Fiskarförbund 29.9.2016

Kaikki Sähkeet