Kotimainen luonnonkala entistä turvallisempaa

Suomessa on runsaasti luonnonkalaa, jonka käyttöä voi lisätä turvallisesti. Tämä selviää tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan useimmissa kotimaisissa kaloissa on erittäin vähän ympäristömyrkkyjä. Näitä kaloja ovat mm. siika, muikku ja särki sekä merialueiden ahven, kuha ja made. Lisäämällä kotimaisen luonnonkalan käyttöä voidaan saavuttaa kansanterveydellisiä hyötyjä, lisätä lähiruoan tarjontaa sekä edistää kalataloutta. Luonnonkalojen kulutus poistaa lisäksi vesistä ravinteita, mikä tukee sekä vesienhoitoa että kiertotaloutta.

Itämeren ja Suomen sisävesien kalojen ympäristömyrkkypitoisuuksia tutkittiin EU-kalat III -hankkeessa. Hankkeessa kerättiin yli tuhat kalaa Suomen tärkeimmiltä ammattikalastusalueilta yleensä kunkin lajin kalastussesonkina.

Näytteistä analysoitiin tutkimuksessa dioksiinien, PCB-yhdisteiden, PBDE-yhdisteiden, PFAS-yhdisteiden, raskasmetallien ja arseenin pitoisuudet. Tutkimushanke toteutettiin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Ympäristömyrkyt vähentyneet kotimaisessa kalassa

Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden päästöjä on rajoitettu voimakkaasti kansainvälisin sopimuksin, mikä näkyy tutkimustuloksissa. Itämeren lohen ja silakan sisältämät pitoisuudet ovat pienentyneet jopa puoleen 2000-luvun alusta lähtien.

Myös bromattujen palonestoaineiden (PBDE) pitoisuudet ovat puolittuneet 2000-luvulla, mikä kertoo yhdisteille asetettujen käyttökieltojen vaikutuksesta. Sen sijaan vettä ja likaa hylkivissä tekstiileissä ja teollisuudessa käytettäviä perfluorattuja alkyyliyhdisteitä (PFAS) on rasvaisissa kalalajeissa hieman enemmän kuin vuonna 2009. Perfluorattujen yhdisteiden käyttöä on alettu rajoittaa vasta viime vuosina.

Raskasmetallien, kuten elohopean, kadmiumin ja lyijyn, sekä arseenin pitoisuudet tutkituissa kaloissa ovat keskimäärin pieniä. Raskasmetallien pitoisuuksissa voi kuitenkin olla hyvin suuria paikallisia eroja. Esimerkiksi tummavetisissä, pienehköissä vesistöjen latvoilla sijaitsevissa järvissä elohopeapitoisuudet petokaloissa voivat olla suurempia kuin muissa vesistöissä.

Kalan syönnistä saatavat terveyshyödyt voittavat mahdolliset haitat

Valtaosin suomalaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuudet ovat selvästi EU:n asettamia enimmäispitoisuuksia pienempiä. Enimmäispitoisuuksia suurempia ne ovat enää vain Itämeren lohissa ja isoimmissa silakoissa sekä nahkiaisissa. Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuuksien pienenemisen jatkuessa kaikki silakat voivat alittaa enimmäispitoisuudet jo lähivuosien aikana.

”Kala on terveellistä ja ravintoarvoltaan hyvää ruokaa. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksena on, että ihmiset söisivät kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa ja käyttäisivät vaihdellen eri kalalajeja. Eviran turvallisen käytön ohjeiden mukaan lasten, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien ei kuitenkaan kannata syödä isoja silakoita, Itämerestä pyydettyä lohta tai taimenta, eikä haukea, useammin kuin 1–2 kertaa kuukaudessa”, painottaa tutkimusprofessori Hannu Kiviranta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Suositusten ja lainsäädännön kehittämistä jatkettava edelleen

Evira pohtii uusien tutkimustulosten perusteella kalan turvallisen käytön ohjeiden muuttamista.

”Mahdolliset muutokset tulee kuitenkin tehdä vasta huolellisen riskinarvioinnin jälkeen. Varsinkin, kun turvallisen käytön ohjeet koskevat erityisesti herkkiä kuluttajaryhmiä: lapsia, nuoria ja hedelmällisessä iässä olevia”, toteaa ylitarkastaja Marika Jestoi Evirasta.

Ympäristö- ja kemikaalilainsäädännön kehittämistä ja toimeenpanoa on edelleen jatkettava sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Ympäristön kuormittamisen vähentäminen mahdollistaa ympäristömyrkkyjen pitoisuuksien pienentymisen luonnonkaloissa myös tulevaisuudessa.

thumbnail image001 1

Raportti

Diasarja EU-kalat III tulokset tiiviisti https://thl.fi/documents/98567/4201802/EU-kalat+III+tulokset+tiiviisti.pdf/130bfa79-2b50-4bac-873e-143a8f4ef802

 

Lähde: Valtioneuvoston viestintäosasto  5.10.2018 

Ajankohtaista

Kaikki Sähkeet

Kaikki Tiedotteet