Rannikkokalastusta Säpin vesissä – kalastaja Heikki Salokankaan ajatuksia työstään

Möffäilee

Säät on muuttuneet hellekesän jälkeen epävakaiksi. Tuulet navakoita, suunnaltaan vaihtelevia ja rapsakoita sadekuuroja päivittäin ja jos joku päivä poutaselta näyttää, niin yöllä ainakin heittää sadekuuroja. Merivesi on noussut yli normaalin ja merivirrat ovat voimakkaita. Edellä kuvatun loppukesän säätyypin lopettaa syysstormi, joka on lähiaikoina tilanteen klaaraamassa. Stormi lopettaa myös haaveet pitkitetystä kesästä, sillä sen jälkeen on syksy ja pysyy. […]

Ontuvaa

Kuvassa näkymä jonka kohtasin myrskyn jälkeen rysällä. Yhdessä möykyssä koko pyydys maa-aitaa lukuunottamatta. Kesän kalastus ei ole mennyt kuin Strömsössä. Pyydyksille vahinkoja aiheutti kesäkuun puolessa välissä ollut myrsky. Rysät kärsi vahinkoja ja eivät olleet pyyntikunnossa juuri kun kalaa olisi liikkunut kovien tuulien jälkeen parhaiten. Yksi rysä jouduttiin kokonaan vetämään ylös, koska sekaantui niin pahasti, ettei ollut […]

Näpinkettu

Näpinkettu on kalan nimi joka on paljon, paljon luultua yleisempi kala vesissämme. Kun perkaa, näitä kaloja on erittäin yleisesti petokalojen vatsat pullollaan. Näpinkettu, ja sitten joskus huomattiin kirjallisuudesta että sen virallinen nimi onkin tuulenkala. Näpinkettu ei jää pyydyksiin hevillä koska se on kova pyydyksistä pujottelemaan pois, mutta jos silmäharvuus on aivan prikulleen sopiva, se jää kiinni. Silakkarysistä niitä sai silloin kun […]

Rupukevät

Vain lahnasaaliit on olleet kevään myötäiset. Talven kovat odotukset kevään kalastuksen vauhdikkaasta aloituksesta on huhtikuun aikana murskattu täydellisesti. Maalis-huhtikuun vaihteessa alkanut avovesikausi on ollut saaliiden osalta tyhjää tarpomista. Kovia tuulia, aika-ajoin myrskypuuskiin yltyneitä, kylmiä öitä yöpakkasin. Epäedullisia tuulen suuntia ja auringon lämmittämä merivesi on häipynyt rannikolta muodostamatta lämpötaskuja, jotka ovat keväällä tärkeitä kalojen lämmittelypaikkoja talven kylmyyden jälkeen, sekä oivia […]

Sarelva

Sarelva, perinteinen puinen pyydysmerkki (yleensä alle metrin korkuinen). Puinen ristikko veden pinnalla, jonka keskiöstä ylöspäin oli lapaa muistuttava merkintäpuu. Tähän ylös sojottavaan osaan kukin kalastaja tai venekunta veisti oman tunnusmuotonsa ja etukirjaimet nimestään. Tunnusmerkistä vesillä liikkuva voi tunnistaa kuka pyydyksen omistaa.  Rysäpyydykset merkittiin sarelvalla, joka oli rysän peräankkurin haalurin (köysi ankkurista pintaan) pinnalla oleva osa ja samalla pyydyksen uloin osa. Sarelva oli […]

Helistää

Talvi tuli talven aikaan. Helmikuun alkupuoli usein on talven kylmintä aikaa.  Meri sinnittelee avoimena leudon alkutalven ja viime kesän lämpöhalvauksen jäljiltä. Selkämerellä vain lahdet ovat saaneet jääpeitteen, mutta avomeri on jäätön.  Ennustuksilla jotka toteutuvat on taipumus unohtua. Muistin virkistykseksi lainaan tähän marraskuun plokista pari lausetta. Ei tarvinne selitellä mitään. ”Luonnonmerkit näyttävät talvea, joten tämän leudohkon syksyn loppu tulee olemaan […]

Simputtaa

Härkäsimpun tuntee lähes kaikki, mutta harvat on nauttinut tästä aidosta perinneherkusta. Simppusoppa on perinneruokaa siinä kuin madesoppa. Täällä avomeren äärellä simppu korvasi mateen talvisena kalasoppakalana kun madetta täältä ei saatu edes omaan pataan, mutta simppua riitti. Resepti sama kuin madesopassa, maksa ja mätipussit mukaan keittoon. Varsinainen spesiaalikulinaari on simppumollot. Kuten silakasta tehdään myös simpusta mollot keittämällä suolatut simput […]

Sankari Siika

Siika tunnetaan suomalaisessa kansanperinteessä sankarina, joka esti maailmanpalon. Erikoisen tapahtumaketjun kerrotaan alkaneen seppä Ilmarisen tulenisennästä: syntynyt kipinä putosi veteen, vesi kiehahti kuiviin ja maailma oli syttyä tuleen. Urhea siika nielaisi kipinän ja pelasti maailman. Siika mielletään erittäin haluttuna saaliina. Väinämöinen ja Ilmarinen juurikin siikaa haluavat saaliiksi, mutta saavat muuta, kuten: ”kiiskiä kirokaloja, ahvenia ruotasia, särkiä […]

Pukamat

Marraskuusta on hyvin vaikea positiivista blogia kirjoittaa. Ei vaan yksinkertaisesti olosuhteet ole otolliset.  Tuulista, pimeää ja kolean kalseaa marras(kuolema)kuuta. Jos johonkin aikaan toivoisi olevansa jossain muualla (lämpimässä) niin nimenomaan nyt. Marraskuu oli sosiaalinen kuukausi, järjestöjen kokouksia ja pikkujouluja, mutta ei nyt. Korona tyrehdytti kokoukset etäisiksi ja pikkujoulut todella pieniksi. Kun jokin kokous järjestetään ”kuin ennen vanhaan”, käy […]

Hyhmää

Syksyn kalastus on mennyt suotuisasti siian pyynnin osalta. Verkoilla ja rysillä on siikaa tullut mukavasti. Kalastaessa on ajoittain suupielessä karehtinut hymynhäive, kun pyynti on ollut antoisaa. Hyvä niin, sillä myönteiset hetket antavat voimaa. Silakkaa olen saanut niin, että pahin silakannälkä on tyydytetty kalan ystäviltä. Hyhmäinen syys on saapunut ja räntää on pariin otteeseen sadellut. Kylmän kostea sää ja lähes krooninen pimeys […]