Rannikkokalastusta Säpin vesissä – kalastaja Heikki Salokankaan ajatuksia työstään

Taannoin

Kalastusta on sukumme harjoittanut tällä Porin Kuuminaisissa sijaitsevalla tilalla vuodesta 1886. Kalastus on antanut toimeentulon mutta muutakin toimeliaisuutta tilalla on ollut. Kotieläimiä oli lapsuudessani lehmiä, sika tai pari ja kanoja. Navetta tyhjeni 60-70-lukujen vaihteessa kun pienimuotoinen kotieläinten pito muuttui kannattamattomaksi ja niihin kohdistunut työpanos tarvittiin kalastuksessa, joka oli paljon kannattavampaa. 1940-luvulla isäni Pentti rakensi tuuligeneraattorin ja sähköisti taloutemme. […]

Lue lisää

Lunkisti

Avovesikalastuksen loppu oli nopea kun pakkaskausi jo marraskuulla alkoi. Rysät viime tingassa ylös, päivääkään ei olisi ollut varaa myöhästyä tai viimeisen nosto olisi ollut katastrofi. Leudoksi muuttunut sää ei kuitenkaan enää kalastusta avannut. Verkoille olisi muuten voinut mennä kun pakkaskaudella muodostuneet jäät lähti rannastamme, mutta jatkuvat kovat tuulet piti kalastajan rauhallisena. Rauhallisuutta on lisännyt myös työtapaturma. […]

Lue lisää

Klemppaa

Loppukesän sääennustus kylmästä tulevasta talvesta on kärsinyt takaiskuja. Monet syksyn merkit on ennustaneet leudompaa talvea. Yksi merkki lauhasta talvesta on se, ettei kaikki törnin ja pihlajan marjat olekaan kelvanneet linnuille alkusyksyllä. Kun tulee ankara talvi, linnut syö kaikki marjat jo alkusyksyllä, sillä niitä ei tarvita enää talvella kun lintujen on ollut paras evakuoitua etelämmäs kylmän talven pelossa. Myöskään ankaraa […]

Lue lisää

Syyssilakkaa

Kevään ja kesän poikkeuksellisen huonot silakkasaaliit unohtui kun syyskuu alkoi.. Säpin vesillä on monen heikon syksyn jälkeen syksyllä kutevaa silakkaa hyvin. Heikko kesä hieman ounasteli, että jos ei keväällä eikä kesällä niin sitten syksyllä. Syksykudut ovat aivan erilaisia kalan käyttäytymiseltään, sillä silakat kutee pienialaisesti mutta erittäin tihenä parvina. Parven löytäminen on hankalaa, kaikuluotain ja rautainen kokemusperäinen tieto auttaa. […]

Lue lisää

Möffäilee

Säät on muuttuneet hellekesän jälkeen epävakaiksi. Tuulet navakoita, suunnaltaan vaihtelevia ja rapsakoita sadekuuroja päivittäin ja jos joku päivä poutaselta näyttää, niin yöllä ainakin heittää sadekuuroja. Merivesi on noussut yli normaalin ja merivirrat ovat voimakkaita. Edellä kuvatun loppukesän säätyypin lopettaa syysstormi, joka on lähiaikoina tilanteen klaaraamassa. Stormi lopettaa myös haaveet pitkitetystä kesästä, sillä sen jälkeen on syksy ja pysyy. […]

Lue lisää

Ontuvaa

Kuvassa näkymä jonka kohtasin myrskyn jälkeen rysällä. Yhdessä möykyssä koko pyydys maa-aitaa lukuunottamatta. Kesän kalastus ei ole mennyt kuin Strömsössä. Pyydyksille vahinkoja aiheutti kesäkuun puolessa välissä ollut myrsky. Rysät kärsi vahinkoja ja eivät olleet pyyntikunnossa juuri kun kalaa olisi liikkunut kovien tuulien jälkeen parhaiten. Yksi rysä jouduttiin kokonaan vetämään ylös, koska sekaantui niin pahasti, ettei ollut […]

Lue lisää

Näpinkettu

Näpinkettu on kalan nimi joka on paljon, paljon luultua yleisempi kala vesissämme. Kun perkaa, näitä kaloja on erittäin yleisesti petokalojen vatsat pullollaan. Näpinkettu, ja sitten joskus huomattiin kirjallisuudesta että sen virallinen nimi onkin tuulenkala. Näpinkettu ei jää pyydyksiin hevillä koska se on kova pyydyksistä pujottelemaan pois, mutta jos silmäharvuus on aivan prikulleen sopiva, se jää kiinni. Silakkarysistä niitä sai silloin kun […]

Lue lisää

Rupukevät

Vain lahnasaaliit on olleet kevään myötäiset. Talven kovat odotukset kevään kalastuksen vauhdikkaasta aloituksesta on huhtikuun aikana murskattu täydellisesti. Maalis-huhtikuun vaihteessa alkanut avovesikausi on ollut saaliiden osalta tyhjää tarpomista. Kovia tuulia, aika-ajoin myrskypuuskiin yltyneitä, kylmiä öitä yöpakkasin. Epäedullisia tuulen suuntia ja auringon lämmittämä merivesi on häipynyt rannikolta muodostamatta lämpötaskuja, jotka ovat keväällä tärkeitä kalojen lämmittelypaikkoja talven kylmyyden jälkeen, sekä oivia […]

Lue lisää

Sarelva

Sarelva, perinteinen puinen pyydysmerkki (yleensä alle metrin korkuinen). Puinen ristikko veden pinnalla, jonka keskiöstä ylöspäin oli lapaa muistuttava merkintäpuu. Tähän ylös sojottavaan osaan kukin kalastaja tai venekunta veisti oman tunnusmuotonsa ja etukirjaimet nimestään. Tunnusmerkistä vesillä liikkuva voi tunnistaa kuka pyydyksen omistaa.  Rysäpyydykset merkittiin sarelvalla, joka oli rysän peräankkurin haalurin (köysi ankkurista pintaan) pinnalla oleva osa ja samalla pyydyksen uloin osa. Sarelva oli […]

Lue lisää

Helistää

Talvi tuli talven aikaan. Helmikuun alkupuoli usein on talven kylmintä aikaa.  Meri sinnittelee avoimena leudon alkutalven ja viime kesän lämpöhalvauksen jäljiltä. Selkämerellä vain lahdet ovat saaneet jääpeitteen, mutta avomeri on jäätön.  Ennustuksilla jotka toteutuvat on taipumus unohtua. Muistin virkistykseksi lainaan tähän marraskuun plokista pari lausetta. Ei tarvinne selitellä mitään. ”Luonnonmerkit näyttävät talvea, joten tämän leudohkon syksyn loppu tulee olemaan […]

Lue lisää